IRC-Galleria

IHASTUS

KUN TUULI PUHUISI MINULLE. Kuitenkin se oli ensin vain muminaa... Kohta erotin sittenkin sanoja ´´ Älä luota, mutta älä myöskään pelkää`` Ulkona oli kuitenkin puistattava hiljaisuus. Aivan hetken kuluttua siitä tunsin näkymättömän kosketuksen. Ketään ei ollut missään vain minä ja tupakkani joka paloi hiljalleen. Tuskin kukaan tiesi miten yksinäinen olin, kun jouduin jo kuvittelemaan jonkin kosketuksen mitä ei edes ollut. Halusin jonkun lähelleni, mutta ei siinä kukaan varmaan olisi kauan pysynyt, niin ajattelin. Oli talvi ja minua paleli. Pakkanen kirpaisi poskiin, silmiä kirveli ja tumppasin tupakan.. Istuin pimeässä kadulla olevalla penkillä miettien: Mitä on rakkaus? Olinko itseni pahin petturi? Mietin asioita tovin ja huokaisin. Laitoin kädet silmilleni, sekä pudistin päätäni. Katsahdin kirkkoon päin hetken päästä ja ajattelin: ``Ei täällä ole ketään, ei edes ohikulkijoita.`` Tyhjyyttä ja tyhjyyttä joka puolella. Päätin palata sisälle, josta olin hetki sitten tullut. Katsoin väsyneenä ulos ikkunasta tuntien tuskaa ja häpeää, koska en ollut saavuttanut mitään elämässäni. Sataman valot heijastuivat kasvoihini. Tunsin miten minut oli petetty monesti.
Silmäni kostuivat kyynelistä. Tuska viilsi rintaa.
Ajattelin häntä (ihastustani) koko ajan. En vain saanut häntä mielestäni. Yritin käydä nukkumaan. En voinut edes ummistaa silmiäni kunnolla. Oli niin omituinen olo ja mieltä painoi mitä hän mahtoi matkallaan tehdä? Hän oli lähtenyt kotimaahansa tapaamaan isäänsä ja ystäviään ja mennyt pitämään hauskaa (lähinnä kait juopottelemaan, kun hänellä oli mennyt jokin aika sitten exänsä kanssa poikki) Hänestä ei ollut kuulunut mitään kolmeen päivään? Mahtoiko hän vaan pitää siellä hauskaa kauniiden tyttöjen kanssa? Lopulta kuitenkin väsymys antoi periksi ja nukahdin.

hmm... onpa tylsä päivä ollu taas tänään. blaah.. pippalot lauantaina =) niitä tässä odotelessa, vois kipasta baaris, mut toisaalta huomenna on töitä, niin ei jaksa. ottais päähän vaan sellanen amatöörimäinen tissuttelu. no enää huominen ja perjantai :)

And in that fragment of a moment when danger seemed temporarily at bay the world was rent apart. Then he heard a terrible cry that pulled at his insides that expressed agony of a kind that neither flame nor curse could cause and he stood up swaying more frihtened that he had been that day. More frightened perheps than he had been in his life. No-No-No. Someone was shouting . No Fred No. And Percy was shaking his brother and ron was kneeling beside them. And Fred`s eyes stared without seeing the ghost of his last laught still etched upon his tace. And dead lay in a row in the middle of the Hall. Harry could not see Fred`s body because his family surrounded him....

Kohta pitäisi taas lähteä vähän keskustaan pyörimään. Enpä tiedä kannattaako, kun on kipeä muutenkin ja jos tulee taas tuttuja vastaan, niin alkaa vittuilu tämän neidin viikonloppu säädöistä :D toisaalta kyllähän ne joskus tulee vastaan kuitenkin. Nyt olen todennut sen, että oli seura mitä vain niin kirkasta viinaa en suosittele itselleni, enkä mitään muutakaan mikä menee yli 5,5 % Itseänikin ärsyttää miksi pitää aina tulla sitten kiistoja jostain asioista, koska selvänä tulee oltua hiljaa. Se on kyllä hyvä, että sanon ehkäpä jotakin, mutta miksi ei kännissä voisi puhua kauniisti, eikä heti huutaa ja sanoa pahasti tosi asiat. ja miksi
selvänä ei uskalla, vaan pitää turvautua pullon antimiin. Se voi tuhota välit lopullisesti ja sitä en halua. Hmm... Se on kyllä nuo miehet, kun ärsyttävät tahallaan ja sitten välittää ja ei ja menee muiden kanssa ja jos itse teen samoin, niin tulee kina. Sitten ne haluu selvänä puhua ja sanon että en muista vaikka muistankin, mutta minkähän takia en sitten itse ole valmis puhumaan ja se asia vaivaa tosi paljon. Olenpa omituinen :) Ehkäpä ne ei ole sitten oikeita ihmisiä, kun kukaan ei halua kohdallaan niitä selvittää täysin.

Oonpas näköjään ollu hieman vihainen kirjottaessani edellisen.. no jos kirjotellaan ilosempii juttuja seuraavaksi xD Salkarit alkaa kohta jippii :D Saas nähdä paljastuuko nyt sitten Eero Aaroksi tai onko Eerolla vain seonnut päässä ja kuvittelee olevansa Aaro iltaisin vai onko sattumaa, että Lauran ja Aaron kodin takka on aina lämmin, kun Eero on poistunut Jennin luota riidan jälkeen ``kotiinsa``Vai onko Aaro karannut arkusta zombina ja Buffy vampyyrintappajan on tultava paikalle estääkseen häntä? Katsotaan seuraava jakso :)

helvetin helvetti, kun kaikki menee aina päin vittua... mikäs ylläri se on kun asuu helvetis ja miettii monta helvettiä on polttanut eli röökiä... vittu kun vituttaa ei ole koskaan varmaan näin paljoa... mun yks tärkeimpiä ystäviä on niin tyhmä ja en tiedä miten sitä vois auttaa et lopettais kaiken hölmöilyn... mut ei se heittää vaan kaikkien niskaan paskaa ja lisää paskaa... se on niin kusipää et tyrkkäsin sen naaman eteen peilin ja sanoin et kato nyt perkele mikä susta on tullu ja se vaan nauraa et voi voi pikkutyttö yrittää auttaa... olis kiitollinen et joku ees jaksaa auttaa sitä, mut ei mitään kiitosta kellekään... FUCK YOU MY DEAR!!!! VITTU I HATE YOU FOREVER!!!

Aina vaan pahaolla, vaikka olen kauniin talvisen illan tähtitaivaan alla.. Kohta koittaa aamu uus, mut tuntuu et siihenkin menee ikuisuus. Mulle se on kuitenkin turha vain kuin pelkkä henkinen murha. Tunnen tuskan välität et, vaik kauniisti sä hymyilet. Sä mua pelotat, kun sanot jos sä pliis mua vielä odotat. Jaksan kuitenkin sua odottaa. En halua unohtaa. ELÄMÄ ILMAN SINUA ON KUN KUOLEMA ILMAN RISTIÄ -) ELI KADOTUS......

Voisitko antaa minulle pusun joululahjaksi ?

<3

Kopioi omaan blogiisi, ja katso kuka sinua olisi valmis pussaamaan

tässä odotellessa on mukava kirjoitella päiväkirjaa..joopa joo.. tulihan sitä taas juhlittuakin tuossa muutama päivä.. kuulin että minusta on jopa 20% vaimo ainestakin.heh heh.. tulipahan prossat, mut kait se on parempi, kuin ei mitään.. varsinkin kun henkilö joka sen sanoi niin on kyllä semmonen hemmetin pelimies... yrittipä tuonkin sitten pelata pussiinsa ja taisi se sit kait onnistuakin... voe voe...

Sä istuit ensin hiljaa vain, kun et olis mua edes ollut huomaavinaskaan. Yht`äkkiä se heilautat kättä moikatakses. Mä käänsin pään pois, kun en edes huomaisikaan enää sua. Siihen oli kestänyt puoli tuntia, et sait ton aikaan. Menin ulos ja istuin mietteissäin kirjaa lueskellen ja sä saavuit.. Kysyit mitä kuuluu ja miksi olet yksin? Vastasin, koska haluan joskus rauhaakin. Sanoit meneväs kotiin ja tulevasi kolmen tunnin päästä takaisin, et edes mennyt koska mä näin sen..mutta en tiedä tulitko takaisin sieltä jostain, koska en voinut odottaakkaan. Viel lähtiessäs sanoit että nähdään, mutta miksi sä et koskaan edes soita, mut kun näät mut et anna olla mun rauhassakaan. Sä katsot sen, että mä huomaan sut vaikka en haluakkaan.. Miksi, koska sä itse lopetit kaiken tämän. Älä enää edes puhu sitten sillä se tekee niin pirun kipeetä...