IRC-Galleria

Täs on tullu elettyy hetkii monenlaisii..
Aika on kulunut ja tunteitten kans pitäis oppii elämään mut en oo muuttunu..
Enkä ees haluu, mä oon näin onnellinen tai sit en..
Jätin kaiken paskan taakseni ja vieläkin välillä itken sen takii..
En pysty muuttaan mun ajattelu tapaa, enkä mitään muutakaan..
Vanhat veitset pyörii niis haavois, kun en pääse mistään yli..
Samat ongelmat..
Samaan aikaan..
Samat kyyneleet..
Vaik tuntuis jo siltä et oisin jo vahvempi..
Oon silti paljon heikompi..
Näin jatkuu sota mun tunteita vastaan..
Mut sielu on heikko ja varusteet on paskana..
Istun huonees yksinäin, tuntuu et mul ois hyvä olla vaan näin..
Mut se sattuu mitä enemmän mietin niit aikoi, millon oltiin vaan kahden..
Sust päässy yli oon kai aikoi sitten, mut ei sen välii tunteita mul on silti viel!!
Naama mul on ku lakana, toivon et tää kaikki ois jo kaukana takana..
Mul ei oo helppoo olla..
Usein sattuu ilman syytä..
Kaipaan lohduttajaa mut en sitä löytää saa...
Tuntuu välil et ympäril on vieraita kasvoja, niin kauniita ja pelottavia
Kaikki muuttuu, se on elämä tätä.
Tää on mun painajainen..
Ei ketään tuu ymmärtään sitä..
Liian sekavaa..