Selvästikään en ole ihan täysin virkeä.. Väsyttää..
Paskin tunne, mitä voi olla, ja joka raastaa ihmistä sisältäpäin, on ikävä.. suuri sellane.. kaipuu, ikävä, miten sen nyt kuvailisi.. Ikävä tärkeää ihmistä, joka ei vastaa viesteihin, koska on omat syyt.. Kuten sanotaan, ikävä on sanana hyvinkin pieni, mutta tunteena valtava, ja se voi saada vahvankin ihmisen sortumaan.. Eiköstä vain?
Ikävä tunne on myös epätietoisuus tulevasta.. Ei tiedä, miten suhtautua toiseen, jos ei tiedä joitakin asioita.. Tosin itselläni on tiedossa aika paljonkin asioita tähän liittyen, mutta se yksi pieni palanen puuttuu palapelistä..
Odottaminenkaan ei ole kovin kivaa.. Asiat kuitenkin menevät liian nopeasti sitten saavuttuansa ohitse..
Miks elämän pitää joskus olla mieltä raastavaa?
Kaipaan sua, tuu jo takas <3 Älä anna mun oottaa sua liian pitkään <3 Mä maltan kyl oottaa, ihan sun vuokses, mutta olishan se jo kivempi, jos pääsisin jo sopimaan asiat ja viimein halaamaan pitkän halin, jotta saisin tän suurimman ikävän ja kaipuun hellitettyä.. Ootan sua <3 Rakas! <3