» Palapelin palat koonnu liian monesti
Tuskasena huusin ”miten löydän polkuni”
Kysymykset elämästä jäikin sitten kesken
Liian tärkeet ihmiset lähti vaan menee
Yksin pitäs jaksaa mutten tiedä tulevasta
Taakka vaan painaa, ihan joka suunnasta
Laitan silmät kiinni ja vajoon unelmiini
Fakta on et mun sydän on kylmä kun kivi
Sitä ei pysty lämmittää, se on pysähtynyt
Sen takii oon tähän kaikkeen kyllästynyt
Oon kaiken hylännyt, jättänyt taakse
Oon kaiken lopettanu, jättänyt katseen
Seuraavaa etappia en vielä tiedä
Mut tän mä tiedän, meen eteenpäin tiellä