Monta sanaa kaipuusta,
monta surusta, rakkaudesta ja tuskasta.
Monta kyyneltä valutettu,
monta pisaraa pudonnut.
Monta päivää kirottu,
monta yritetty unohtaa,
monta unohdettu.
Montako hyvää päivää muistaa ihminen,
montako hän haluaa muistaa.
Monista päivistä tämän muistan.
Muistathan sinäkin?
---
Meillä on runokurssi menossa. That's why.
Perheillään. Yksin kotona miestä odottamassa kainaloon. Haha. Tää on ihan kivaa. Vois vaikka tottua.
Tosin siis äsken jäin koiran kanssa lukkojen taakse pihalle. Porukat teki lähtöä ku lähin lenkille ja sano että jättää takaoven auki että pääsen sisään. No ne nous just autoon ku tulin pihaan, moikkasin ja kävelin takaovelle. Kiinni. Lukossa. Vittu. No onneks oli avaimet mutta koira oli ihan sekasin ku ei päässykään normireittiä sisälle. Kiskoin sitä tuolla pihassa ku se vänkäs vastaan. Nyt kaikki hyvin, minä sisällä, koira nukkumassa, porukat viihteellä, mies harkoissa ja siskoseni varmaan jossain oluthuuruissa.