IRC-Galleria

Suoralinja - Sä lähdit pois

Sä lähdit pois sanomatta sanaakaan
kyynel, joka valui tuskasena huokaa
ei mikään auttanut, vaikka sitä haluaa
askell liian raskas haluisin vaan rakastaa
ei tullut onnee, enkä sitä kaipaakkaan
astun kohti uutta silmäni mun sukeltaa
oonko unessa ku kipu pois valahtaa
nostan pään ylös katson kohti tulevaa
onko onni olla raiteel oikeella
vilistävät vuodet astun kohti oikeeta
nään ne katseet, jotka katsoo pahoillaan
ennen oli ennen, mut sanat jotka satuttaa
en haluu sanoo, joten juoksen uudestaan
jätä vihdoin rauhaan en halu enään muistuttaa
tiedän virheeni mutten halu uudestaan
sanat jotka sanoit sydäntäni satuttaa
liikaa kuolleita unelmia maassa
kirjan sivut auenneet, mutten edes muista
sanat satuttaa, jos en pysty ymmärtään
mieti vielä kerran tarvit vielä ystävää
liikaa haaveita sirpaleina maassa
astu yksi askell kaiken voi muutta
ei valoo tunnelissa mutten aijo luovuttaa
astu kohti uutta silmäni mun sukeltaa
en aijo luovtuttaa vaikken tiedä suuntaani
kivinen on polku askell hiertää raskaasti
liikaa kysymyksii aina ilman vastausta
miten löytää elämästä, ku ei tiedä vastausta
miks sun piti lähtee, miks en enään ymmärrä
ajattelen sua oon ihan ymmällä
miten voisin saada kaiken takas palaamaan
ajattelen sua taas uudestaan

kertosäe:
Sä lähdit pois miten löydän luoksesi
unelmiin vajoon haluun olla kanssasi
peilikuva ja sirpaleet ennallaan
ajatukset valtaa, miten saada uudestaan
onko onnee löytää, vielä toisensa
koittaa jaksaa vaikkei tiedä ollenkaan
askell painaa alkaa vihdoin ymmärtää
ei loppu helppoo, eikä pysty käsittään
Sä lähdit pois miten löydän luoksesi
unelmiin vajoon haluun olla kanssasi
peilikuva ja sirpaleet ennallaan
ajatukset valtaa, miten saada uudestaan
onko onnee löytää, vielä toisensa
koittaa jaksaa vaikkei tiedä ollenkaan
askell painaa alkaa vihdoin ymmärtää
ei loppu helppoo, eikä pysty käsittään

Polku musta värit on vaan taivaassa
yksin astut eteen, muttet löydä polkuas
ei liikaa pyydetty ettei näkis ollenkaan
värit siveltimen elämästä muistuttaa
ei liian helppoo sanoo aina hyvästi
yksin taas kerran etsimässä itseeni
ei mitään sanottavaa, mutten aijo sanookkaan
astut taas kerran ajatukset muistuttaa
miks mun piti jäädä taas kerran yksin
silmist valuu kyynel elämäkin lysti
ei aina helppoo, enkä sitä kuvitellu
anna edes vastaus elämälle tarkotus
ei loppu helppoo muttei ollu alkukaan
satuttavat sanat elämästä muistuttaa
en kestä tätä, enään ollenkaan
parempi on kai nyt lopettaa

Sä lähdit pois miten löydän luoksesi
unelmiin vajoon haluun olla kanssasi
peilikuva ja sirpaleet ennallaan
ajatukset valtaa, miten saada uudestaan
onko onnee löytää, vielä toisensa
koittaa jaksaa vaikkei tiedä ollenkaan
askell painaa alkaa vihdoin ymmärtää
ei loppu helppoo, eikä pysty käsittään