Vuosi sitten meni mun maailmankirjat ihan sekasin. Justiin olin käyny kattomas sua sairaalassa kun pääsit kotiin. Olin niin ilonen kun sä olit selvinny suuresta jutusta ja pääsit jatkamaan elämää kotona paapan kanssa. Sitten meni pari tuntia, niin sain soiton ettei sun sydän ollut kestänytkään enää. En voinut uskoa tapahtunutta, justiinhan mä olin nähny sut ja ihan hyvältä sä näytit vaikka mielessä kyllä on käynyt että jos sulla oli sittenkin kipuja vielä siinä ennen lähtöä kun makasit niin hiljaa.. halusit vaan päästä kotiin? Olisko se yks mittaus mikä sulle meinattiin tehä voinu estää tapahtuneen? Ei kai.. Mutta tiedän että kaikki oli justiin niin suunniteltuja juttuja. Se, että mä sain olla sun kanssa viimeisimpiä hetkiä ja se, että melkeimpä kaikki sun lapset oli siinä läsnä kun sä nukuit pois, ei voinut olla sattumaa.
Vuosi on ollu tosi vaikeaa aikaa. Vieläkään ei haluaisi uskoa että sä oot poissa. Oltiin niin läheisiä että moni juttu on tuntunu orvolta kun sä et oo ollu täällä. Monesti ollaan odotettu että koska sä soitat taas kuulumisia -niinku sulla oli tapana- ennenku ollaan muistettu että niin tosiaan.. Ja monesti oon meinannu kysyä äitiltä että miksei me haeta mummua kattomaan mun jotain soitto- tai laulujuttua niinku sä ennen aina joskus olit. Ja kun käyn hirvijoella, niin se ei tunnu enää yhtään mummolalta kun paappaakaan ei sielä enää oo. Muistot vaan asustaa. Onneksi edes ne.
Tänään käyn sun ja paapan haudalla ja vien sinne kynttilän ja enkelin. Kynttilä kertoo mun mielettömän suuresta rakkaudesta ja kaipuusta sua kohtaan. Ja enkeli kertoo siitä, minkälainen sä olit meille. Turva ja huolenpitäjä. <3
Olit aina niin hyvä ja herttainen,
oli sydämes jalo kuin kulta.
Palkitkoon Isä taivainen
mitä saaneet oommekaan sulta. <3
Mummu rakas, jos sä olisit täällä niin asiat olis niiin paljon paremmin. :'(
Sitten mä haluan kiittää vielä rakasta, ihanaa ystävääni Juliaa. Oot mun mielessä paljon ja varsinkin tänään. Tiedät itse mitä tarkoitan. Sanat ei riitä kertomaan kuinka oon oikeesti kiitollinen siitä miten toimit sillon mun kanssa. Se oli mulle itelle ehkä yks vaikeimmista hetkistä elämässä ja se että sä olit siinä niin.. en tiiä mitä olis tapahtunut jos olisin ollu yksin. Mä en ikinä ikinä ikinä voi tarpeeks sua siitä kiittää tai korvata sitä sulle. Oot aivan ihana tyttö, ja mä välitän susta. Muista se aina! Kaipaan sua <3 kiitos.