"Tänään jätän jäähyväiset lähden polunmutkaan päin.Elämä on muuttumista,uudet silmut puissa näin. Mutta kaikki loppuu kerran mikä kasvaa kuihtuu pois. Silti toivon hetken verran että kaikki kestää vois.Mutta kaikki loppuu kerran mikä kasvaa kuihtuu pois.Silti toivon hetken verran,että kaikki kestää vois."
niin.. kaikki loppuu aikanaan. Niin myös ala-aste. Tänään oli sitten se viimenen päivä kun kaikki oli koolla samassa luokassa,samaan aikaan. Tunnelma oli iloinen mutta monella varmaan myös haikea. Kesäloman jälkeen ei olisi kaikki niinkuin ennen.Luokka on hajotettu yhdestä luokasta neljään luokkaan. Tuttu, "pieni" koulu,tutut opettajat,oppilaat,luokat,ruokala,liikuntasali ja kaikki tutut paikat saisi jäädä. Edessä olisi uusi,suuri seikkailu vähän isommissa piireissä. Opettajia olisi huomattavasti enemmän ja oppilaita myös. Mutta silti oppiaineet pysyy samana, ainoastaan muutama uusi oppiaine tulee lisää. Ja varmasti moni saa uusia, hyviä ystäviä (vanhoja tuttuja unohtamatta).
Tänään kun astuin koulunpihaan, tuli luokseni kaksi ekaluokkalaista tyttöä. He hymyilivät kauniisti, halasivat minua ja antoivat minulle piirrustuksen sanoen "piirsimme tämän sinulle". Katsoin heidän piitämäänsä kuvaa. Siinä oli kuva minusta,heistä ja parista muusta meidänluokkalaisesta tytöstä. Piirrustuksen takana luki "Tässä piirrustus meistä ja teistä.Meille tulee ikävä teitä. Toivottavasti tapaamme vielä. Meiltä kuudesluokkalaiselle Satulle. Hyvää kesää kaikille!" Se piirrustus sai minutkin hymyilemään ja samalla herkistymään. He piirsivät tämän kuvan minulle,muistoksi minulle heistä ja yhteisestä vuodesta jonka sain viettää heidän kanssaan. Nämä ihanat kaksoset jotka aina hymyilivät kun näin heidät eikä he koskaan riidelleet,tuskin riitelevät koskaan! Pienet auringonsäteet,enkelit, saivat aina minutkin hymyilemään ja iloitsemaan elämästä jonka olen saanut! Luokassa kirjoitin puhelinnumeroni heidän pyynnöstään pienelle lapulle ja annoin myöhemmin sen heille. Lappuun kirjoitin myös pienen muistotekstin ja kesälomatoivotukset! Lopuksi sanoin vielä että olette aina tervetulleita meille! :) Heistä jäi hyvät muistot.. toivottavasti tapaamme vielä<3
Luokassa söimme jäätelöt ja saimme todistukset.. sitten alkoi se kuhina "minkä sä sait siitä ja siitä?" "mikä on sun keskiarvo?" yms. :) uskon että kaikki olivat tyytyväisiä todistukseensa ja lähtevät hyvillä mielin ylä-asteelle! :) Kun pääsimme luokasta, kiersin vielä koulua ja muistelin menneitä. Kävin Ruokalassa katsomassa meidän piirrustuksia seinillä ja muistelin kaikkia ruokailuhetkiä koulussa. Sitten kävin myös liikuntasalissa mikä oli rempassa. Se näytti tyhjältä ja orvolta. Mutta sai loistoa hyvistä muistoista minkä olin saanut sielä :) ja vielä uudet vessat.. :D sielä lintsattiin monet välkät ja oltiin muuten vaan :D
Nyt on aihetta vain kiitokseen. Kiitos opettajille jotka jaksoivat meitä nämä 6-7 vuotta,ja antoivat meille hyvää opetusta! Kiitos keittäjille jotka ravitsivat meitä joka päivä! Kiitos siivojille,jotka aina koulun jälkeen siivosivat joka luokan sotkut perinpohjin. Kiitos terkkarille jonka puoleen sai aina luottavaisesti kääntyä kun tuli murheita! Kiitos kuraattorille joka aina silloin tällöin piipahti meidänkin koululla! Kiitos remppamiehet! Olitte mukavia! :D Kiitos Mousso joka pidit meille hyvää kuria sen yhden viikon ja pistit pojat punnertamaan! sun ansiosta myös meidän koulun ruokala sai uuden värin! Kiitos kaikille Oppilaille! teidän kanssa oli mukavaa! Ja vielä iso Kiitos kaikille koulun väelle joita en tässä maininnut! :) tästä on hyvä jatkaa! Hyvää kesälomaa ihan jokaiselle! Ottakaa kaikki ilo irti kesästä koska kaikki loppuu aikanaan! <33
"On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa.Nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa.Jäi jälki sydämiimme,jälki unelmiin.Teille laulamme nyt näkemiin.
Ei huomispäivän teitä voi kukaan aavistaa,on joskus kyyneleitä ja joskus naurattaa.On yksi joka pysyy,kaiken ymmärtää.Jeesus vierellemme aina jää.
Turvallista matkaa,me toivotamme näin.On aika purjeet nostaa ylöspäin.Turvallista matkaa,aalloilla elämän.Kanssa hyvän ystävän." <3