päivät on kuin piikkilankaa,
ne murjoo mua. Yöt kestää ikuisuuden,
ajattelen sua.
Ei luotu onneen kulkijaa joka tottui voittamaan.
Jäi yksin odottamaan kunnes epätoivoon katoaa
Teit Syvän viillon mun sieluun ja sydämeen
kahlitsit silloin mun tunteet ja ajatukset
mikään ei täytä nyt sydäntäni
vaikka sylissä olisi hellä käsi
vain hetkeksi onnen sain,
tunnetta suurempaa hain