Ensin hymyilit.
Sit näit mut.
Sun hymy lakkas.
Käänsit katsees.
Kyyneleet tulvahtivat silmiini.
En itkenyt.
En voinut.
Mut muistoist tuun pitää kiinni.
Niit en aio päästää karkuun.
Mä lukitsen ne valokuviin ja päiväkirjaan.
Me ollaan aina yhessä.
Me ei tulla koskaan eroomaan.
Meillä oli niin paljon yhteist aikaa.
En tuu elää ilman osaa sua.
Ja mul on osa sua.
Ne tärkeimmät.
Yhteiset muistot.