IRC-Galleria

olen yhä hengissä.
kaksi viikkoa.


A odotti minua tänään.


*


nettiin pääsy kesti vain vaivaisen tunnin.

unohdin kukkaron kotiin. lainasin
* ruokalipun
* 2 euroa

huominen jännittää. ihan pikkuisen.

ajattelin kemian luennoilla että



olen varmaan jotenkin sairas
- näytän ihmisille ensimmäisenä heikkouteni.


tarkoitan ihmisiä, jotka päästän lähemmäs. eipähän tarvitse kenenkään koskaan luulla että olisin vahva.


jäin tänään yksin.
taas.
aina,
tällaisissa paikoissa.

olen yksin silloin
kun kukaan ei kosketa
kenelläkään ei ole tarvetta koskettaa
sielua

mitähän sitä sanoisi, puhun aika pinnallisia.

nettitoimii, voi tätä ilon ja riemun päivää! eihän sitä enää malta kotiin lähteä, vaikka saiskin ajaa koko matkan yksinään ihan itse pakettiautolla ja ilmaiseksi!

kello viisitoista nollanolla.

söin eilen en_viitsi_edes_kertoa_kuinka_paljon omena-puolukka-marenkipiirasta. otin sen omenapussin viimeinkinkäsittelyyn Ü. Sen lisäksi siivosin tänä aamuna koko talon (Sallan huonetta ja muita asuntoja sekä käytäviä, varastotiloja, saunoja... joojoo) lukuunottamatta. Ja vein muutosverokortin. Hienoa, kohta pitäisi saada niitä tukiaisiakin. En kyllä ymmärrä millä logiikalla - kun saan opintotukia 1036€ - verokorttiin oli merkattu tulojen ylärajaks 1036,04€. Pitäskö mennä kauppaan ja kysyä saako tehdä töitä neljän sentin edestä.

S tulee tänään kuuluviin taas. Päässä on niin miljoona ajatusta tästä kaikesta (hienoa, ne alkavat pikkuhiljaa muotoutua niin että niistä voi puhua), että tarvitsen kohta juttukaveria. tarrrrrrrrrrrrrvitsen ongelmia. luin Tommy Tabermannilta hyvän jutun ongelmista. se kolahtaa joku päivä jonkun hassun postiluukusta, ehkä. niin minä ajattelin.


olen aika vekkulilla tuulella. Sain orientaatiotehtävän esittäytymisosioksi aikaan tämän:

"Esittelyssä Mie
Minnan nimeä tottelen ja Joensuusta sanon tulevani vaikka oikee kotikunta on Pyhäselkä Joensuusta noin 20km johonkin päin, oisko itään. Kirjotin keväällä lukiosta ja kesän olin Siwassa kassatätinä (ja bodaamassa liha- ja eines- eli läskikuormien kanssa), muuten en varsinaisesti oo parin viikon kesätöitä lukuun ottamatta ollu töissä missään. Mie olen tämmöinen kummajainen josta pitää ottaa selvää jos haluaa oppia tuntemaan, vaikka voin mie myöntää että tykkään laulaa ja syödä. Teen jompaa kumpaa keskimäärin puolet siitä ajasta mitä en nuku. Melkein... Farmasiaa tulin opiskelemaan sen takia että tykkään asiakaspalvelusta ja luonnontieteistä (enemmän biologiasta kuin kemiasta mutta kaikki menee kun on hilloa päällä). Väläys farmaseutin ammatista tuli viime joulun alla, mutta se on jo sitten ihan toinen tarina."

alkoi heikottaa luennolla. outo tunne, vapisin kun kävelin vessaan ja peili näytti että oli kalpea. en ole sairas, kurkku on vain vähän kipeä. ei kai tässä mitään...

- hengissä
- kurkku kipeä
- yliopistolla vaikkei ole luentoja
- netti ei toimi (tarkemmin sanottuna modeemi)
- eilen illalla puoli 12 kotiin, illanviestossa. viihdyin.
- kuulin eilen ilmaiseksi Laadukasta musiikkia, mies ja kirata
- perjantaina kotiin taas
- ostin seuraaville kahdelleroista torstai-illalle elokuvalipun, yhteensä 18€


Mitäs tässä. Olis ihan kiva nähdä ihmisiä joiden kanssa jutella...

virallinen yliopisto-opiskelija varustettuna hartiajumilla ja pääkivulla ensimmäisen päivän jälkeen, kahdeksasta neljään. että senmoista. maksoin opiskelijakortin ihan turhaan, saan maksaa sen vielä toistamiseen. tulen ehkä ensi viikonloppuna kotiin. tai seuraavana.

olen kirjastossa. ihan ok, mutta ei puoliksikaan yhtä viihtyisä kuin lukion aikainen... Lainasin taas kirjoja joita en aio lukea koska en ehdi enkä jaksa laittaa niihin sitä pientä aikamäärää joka minulle jää. tätä on sitten edessä kolme vuotta.

unohdin kukkaron jo kerran... mihinkähän lie, taisi olla kaupan hyllylle, onneksi on kämppis joka vähän kattoo miunkin perään. ja toisaalta mie neuvon sitä maksamisissa ja asioiden hoitamisissa ja oon oppaana kaupungilla. Mie osaan ne reitit jotka näkyy selkeesti kartalla ja toisella on sen verran seikkailumieltä että välimatkat seikkaillaan metsäpolkuja pitkin. toinen osaa sitten ne autoreitit ja niitä sivuavat pyörätiet.



sata ajatusta joista yksikään ei ole millään lailla syvä. upeaa. kymmenen ajatusta joita en jakaisi monelle. pärjäilen. äiti soitti tänään kuulumisia. ei soittanutkaan kahteen päivään. toissapäivänä soitin sille ja kysyin säilyykö kaurahiutalevoisokerimössö jääkaapissa kuinka kauan. hmm... äiti on kyllä viisas. sen takia meillä ei varmaan ookaan tieto(sana)kirjoja kotona, ainoastaan yksi sivistyssanakirja. mutta se siitä, ei miulla mitään asiaa oikeestaan ollu sen lisäks että


en ole koululainen vaan yliopisto-opiskelija (oepttajat näkevät punaista jos sanon että käyn koulua)
päähän koskee ja niskat on jumissa.




kuulisin mieluusti myös muiden ihmisten elämästä...