IRC-Galleria

Noniin, viime keskiviikkona olin siis neuvolassa ja ihan normaalisti kerroin vointeja. Pientä päänsärkyä oli ollut edellisestä illasta eikä yöllä otetut panadolit auttanu. Terkkari katto turvotuksia, joita oli jonkun verran ja mittaili siinä sitten vielä verenpaineet.
Paineet oli 160/119 ja samantien iskettiin käteen lähete äitipolille synnytysosastolle. Virtsasta valkuaisaineet pikkasen koholla.

Tiuhti heitti mut ja Kallen LAS:iin, jossa katottiin taas virtsakoe, veriarvot ja ultra. Hemoglobiini oli (taas) laskenu, mutta muuten oltiin ihan okei. Pikkumiehen sydänkäyrä erinomainen, kasvu täysin normaalia ja napasuonten virtaus hyvä. Paineet, turvotus ja kutina oli silti kuulemma niin huolestuttavaa että tarkkailuun jouduttiin jäämään.
Lääkäri pelotteli jo tässä vaiheessa mahdollisella synnytyksen käynnistyksellä ja naistenklinikalle siirrolla... :/

Lauantaihin asti oltiin sitten synnytysosastolla. Kaikki muut kuskas pikkusia muovisängyissä, mä lyllersin vaan yksinään siellä mahani kanssa. Sydänkäyrät otettiin vauvalta n. 4-5krt päivässä, ja aina oli miekkonen oikein mallikkaassa kunnossa, ei vaan yhtään tykännyt remmeistä ja yritti potkia itsensä vapauteen. :D Paineet saatiin verenpainelääkityksellä sen verran rajalle että pitkän pyytelyn jälkeen pääsin kotilomalle viikonlopuks LEPÄÄMÄÄN, kuten hoitajat painotti.

Tiistaina 9.30 ois sitten seuraava aika jos olossa ei tapahdu muutosta pahempaan. Tylsistyttää tää makoilu mutta mitäpä en pikkumiehen eteen tekis <3
Harmittaa kuulla joka suunnalta et "Kai sä nyt sitten ymmärrät et lähes varmasti sä tulet synnyttämään pian. Kun oot tossa kunnossa näillä viikoilla, ei se vauva siellä paljon kuukautta pidempään pysy."
Meijän Jere on loistokunnossa ja jatkaa kasvuaan ! Hän tulee maailmaan vasta kun sen aika on, vahva poika.

Nyt vaan köllötellään sängyssä ja sohvalla. On tää kaiken vaivan arvosta <3