Oli pakko kirjottaa taas pitkäst aikaa jotai tännekki,ku haluu purkaa tunteitaa johonki...Huomasin tänään,että en o koskaan ollut aivan aidosti (tai no...paremminki sanottuna kunnolla) rakastunut kehenkää..nyt kun olen ollut hieman yli kuukauden Teemun kanssa tunnen miltä se rakkaus oikeasti tuntuu ja kuinka paljon toista voi tulla ikävä jopa sinäkin aikana,kun ei näe pariin viikkoon. Tänään on ollut vähän "masis" fiilis sen takia...Huomenna lähden kotio takaisin täältä ja tiedän että näen Teemun vajaan parinviikon päästä,mutta silti se tuntuu aivan tajuttoman tuskasen pitkältä ajalta :(...Mun on sen takai pakko ite sanoa,että olen elämäni aikana vasta ekaa kertaa todellakin rakastunut ja saan kokea oikeasti sen fiiliksen mitä siitä tulee...kaikki se aika mitä saan aina olla Teemun seurassa on mulle niin paljon...ja oon niin onnellinen aina sen ansiosta...odotan aina seuraavaa viikonloppua kun saan olla Teemun kanssa ja se odotus palkitaan aina :) <3 <3.
Mä oon jopa oikeasti nyt valmis luopumaan kaikesta/kaikista sen takia...mulle tärkeintä tässä elämässä siis on Teemu ja se tulee pysymäänki sinä :)..RAKASTAN SUA PALJON :) <3 <3 <3 <3 !!!!!!!!