IRC-Galleria

Ei nukuttanu ja sitten huomasin etten ole kertonut mitään Karileiristä jolla just olin viikon... Eli heti alkuun täytyy todeta, että aina puhutaan kuinka tyypit muistelee ripariaan hirveen hyvä viikkona elämässään (tai jotain tommosta).. Kyll mä pidän noista partioleireistä enemmän ku riparistani.. (:

Ehkä ei oo mitään järkee selittää pitkiä aikatauluja mitä tein millonki... Tämä jäi mieleen kaikista parhaiten: Jotenkin mä aina kämmin semmoisia helppoja pikkuhommia hirmuusein... Leireillä että normielämässä.. Muistelen lämmöllä pikkuista sudaria joka joutui minun auttamisvimmani uhriksi.. :D
Oli ilta ja aattelin käydä sanomassa hyvät yöt mun (meidän) ihanille (<3 <3 <3) supeille... Jutustellessani siinä teltan oviaukolla tuli tosi suloinen sudaripoika kysyy että voisinko auttaa sitä puhaltaa ilmapatjan. (Miettikää! Se oli ilmeisesti nukkunu ekan yönsä tyhjällä patjalta ku ollu sanonu kellekää ettei saanu sitä ite!! Mä olin sit kai niin kivan oloinen että uskalsi kysyä.. :) )

Joten innokkaan ja touhukkaana aloin puhaltaa sitä patjaa. Siitä kuului pihinä ääni joten totesin että pakkohan sinne on ilmaa mennä sisään.. Puhkuin sitä ilmaa sinne aika pitkään (pikkuhiljaa alkoi tuntua epätoivoiselta, tytöt odotti teltalla että päästäis lähtee johtajahuoltoon ja minä en saa yhtä ilmapatjaa täyteen!!) Lopulta se poika tuli takas mun luo hyvin ujona ja pelokkaana ja sanoi maagiset sanat: "Kuule, onko se ilmaventtiili auki? Ku se vois olla helpompaa se puhaltaminen jos se on auki..."

Auts.. Kolahdus itsetunnolla, oliko! Meni ehkä kahdella-kolmella puhalluksella täyteen se patja ku aukasin venttiilin... xD xD xD