IRC-Galleria

äMp:pärissäni on pyörinyt jo monta viikkoa yksi Staminan laulu. Ei mulla oo mitään tietoa miten se sinne joutuin, varsinkin kun en mitenkään, siis en millään muotoa tai missään mielentilassa semmoisesta musiikista pidä!
Tänään kun olin partiokolon pihalla odottelemassa minnaa alkoi tuo laulu soimaan. Ajattelin että nytpäs kuuntelen sen niin voinpahan sitten puhtain mielin sanoa inhoavani bändiä. (Muuten aika kyseenalaista haukkua bändiä jota ei oo ees kuunnellut.)

Kävi niin että ei se nyt niin paha ollut. Tai no, jouduin hiljentämään sitä soitinta koska päähän meinas rueta koskemaan alusta lähtien ja jäi kyllä erittäin hämärän peittoon mistä laulussa oli pohjimmiltaan kyse, mutta jollakin hyvin kummallisella ja primitiivisellä tavalla (:P) laulu oli ihan kiva. En kai minä nyt sitten sitä bändiä niin paljon vihaa eikä ehkä tulevaisuudessa NIIN kiireesti vaihda laulua kun se tulee kohdalle... Ja ehkä jopa voisin kuunnellakin sitä jos tulee vastaan oikein synkkä ja vihamielinen päivä... Kerran 18vuodessa, kenties? :D

(tämän kirjoituksen tarkoituksena oli siis ilmaista olleeni väärässä, alan nyt askelta paremmaksi ihmiseksi enkä enää tuomitse bändejä etukäteen sen takia että jotkut tietyt tyypit kuuntelevat niitä. Tällä hetkellä voin sanoa varmasti vihaavani vain ja ainoastaan Nightwishiä.. ;P)

Miksi minä jätin kaiken kesken?

Sain tänään matikan kokeesta seiskan.
Riemuitsin siitä niin kauan
kunnes tulin kotiin ja aloin itkemään.

Tapasin tänään uuden ihmisen.
Rakastin häntä niin kauan
kunnes huomasin lyöneeni häntä kasvoihin.

Istuin tänään katselemassa moottoritien valoja.
Olin surullinen niiden mennessä pois luotani
kunnes huomasin nukahtaneeni.

Kirjoitin tänään hyvän runon.
Kuuntelin ihastuneena sanojeni kaikuja
kunnes huomasin etten ollut sanonut mitään.

Miksi kaikki jätti minut kesken?

:)

Vaasan Partiotytöt valituksineen vois muuten haistaa paskan

8)

Vois opetella katsomaan kelloa aamuisin töihin lähtiessä.. :/ Tänään heräsin kahelta, menin kolmeks töihin ja huomasin että olen tunnin etuajassa!!! On se hyvä ku on kohta 18 eikä vieläkään osaa kelloa...

näin unta tappajapianosta viime yönä.. :D Siinä oli piano, joka jotenkin houkutteli ihmisiä soittamaan itseään. Kun joku sitten alkoi soittamaan, kaikki vaipuivat jonkinlaiseen transsiin niin etteivät ne kuuntelijat huomanneet kuinka sen soittajan kädet katkesivat ranteista ja jatkoivat soittamista yksinään. Ja kun ne kädet lopetti soittamisen niin se soittaja kaatui kuolleena maahan ja joku sieltä yleisöstä siirtyi jatkamaan soittamista... Sen unen loppuun joku aiemmin kuollut tyyppi saapui kummittelemaan näille jäljellä oleville ja kertoi yhdelle pojalle mitä tapahtui ja se muka alkoi nähdä kuinka ne muut kuolee... Ilmiselvästi siitä olis tullut sankari. sitten heräsin!

Kerroin tuosta HSIK-90:lle ja se suunnitteli että voisi piirtää sarjiksen tuosta... Saa nähdä millainen tulee, odotan innolla... :DD

Ei nukuttanu ja sitten huomasin etten ole kertonut mitään Karileiristä jolla just olin viikon... Eli heti alkuun täytyy todeta, että aina puhutaan kuinka tyypit muistelee ripariaan hirveen hyvä viikkona elämässään (tai jotain tommosta).. Kyll mä pidän noista partioleireistä enemmän ku riparistani.. (:

Ehkä ei oo mitään järkee selittää pitkiä aikatauluja mitä tein millonki... Tämä jäi mieleen kaikista parhaiten: Jotenkin mä aina kämmin semmoisia helppoja pikkuhommia hirmuusein... Leireillä että normielämässä.. Muistelen lämmöllä pikkuista sudaria joka joutui minun auttamisvimmani uhriksi.. :D
Oli ilta ja aattelin käydä sanomassa hyvät yöt mun (meidän) ihanille (<3 <3 <3) supeille... Jutustellessani siinä teltan oviaukolla tuli tosi suloinen sudaripoika kysyy että voisinko auttaa sitä puhaltaa ilmapatjan. (Miettikää! Se oli ilmeisesti nukkunu ekan yönsä tyhjällä patjalta ku ollu sanonu kellekää ettei saanu sitä ite!! Mä olin sit kai niin kivan oloinen että uskalsi kysyä.. :) )

Joten innokkaan ja touhukkaana aloin puhaltaa sitä patjaa. Siitä kuului pihinä ääni joten totesin että pakkohan sinne on ilmaa mennä sisään.. Puhkuin sitä ilmaa sinne aika pitkään (pikkuhiljaa alkoi tuntua epätoivoiselta, tytöt odotti teltalla että päästäis lähtee johtajahuoltoon ja minä en saa yhtä ilmapatjaa täyteen!!) Lopulta se poika tuli takas mun luo hyvin ujona ja pelokkaana ja sanoi maagiset sanat: "Kuule, onko se ilmaventtiili auki? Ku se vois olla helpompaa se puhaltaminen jos se on auki..."

Auts.. Kolahdus itsetunnolla, oliko! Meni ehkä kahdella-kolmella puhalluksella täyteen se patja ku aukasin venttiilin... xD xD xD

Googleta hakusanoilla: "(nimesi) on" (esim. "matti on") ja kopioi viestiin 15 ensimmäistä tulosta. Näin saat tietää itsestäsi jotain mitä et ole vielä tiennyt.
Muista laittaa hakusanaan lainausmerkit mukaan, tai muuten ei tule mitään.

-Eveliina on seuraavien käyttäjäryhmien jäsen.
-eveliina on täällä tänään.
-Eveliina on vilkas pikkuneiti, joka touhuaa suurella innolla monenlaisia asioita.
-Eveliina on Liinan tavoin suurten pintojen ja kauniiden yksityiskohtien talo, mutta sen pohjaratkaisu on erilainen.
-Eveliina on klassisen kaunis nimi.
-Eveliina on mun etunimi ja Sofia toinen nimi
-Eveliinan omaisille haluan sanoa, että mikäli olen osittainkin oikeassa siinä, että Eveliina on joutunut "kuolemallaan pelastamaan Suomea", se on vahva todiste sen puolesta, että Eveliina nousee ensimmäisessä ylösnousemuksessa ja me eläessä seurakunnan ylösottoon pääsevät saamme nähdä hänet samalla hetkellä ja ikuisesti kaikki uudessa kehossamme.
-Eveliina on kokenut.
-Eveliina on huoneistoalaltaan 197 neliöinen, kaksikerroksinen kivitalo.
-Eveliina on aina turhautunut.
-Eveliina on voittanut vuonna 2003 Teinitähden tittelin ja osallistunut menestyksekkäästi muihinkin laulukilpailuihin.
-Eveliina on perustettu vuonna 2005.
-Eveliina on osallistunut opintojensa aikana yhteisnäyttelyihin mm. Lahden taidepanimolla, Hyvinkään taidemuseolla ja Helsingin Sanomatalon Mediatorilla.
-Eveliina on käynyt tammikuussa 2007 EtnoBik® Basic-ohjaajakurssin ja ohjaa nyt tunteja Lahdessa.
-Eveliina on loistava lisäys Deferonin muuten miesvaltaiseen porukkaan.

Meinasin aluksi että lyhennän vähän tuota yhtä lausetta, (Eveliina on joutunut "kuolemallaan pelastamaan Suomea"), mutta tuo oli niin ufojuttu että pakko laittaa kokonaan.. :DD

Ostin tänään itselleni uuden puukon.. säke

Jotenkin tuntuu että ihmiset kattoo oudosti tyttöä puukko-ostoksilla.. :/

Olen jo pitkään haaveillut että pitäisi hankkia uusi ja parempi 'aseistus'.. Kerran aikaisemmin mentiin tyttöporukalla muka sitä ostamaan, niin myyjä hirmu epäuskoisena suostui näyttämään mulle yhden puukon joka niillä oli ja sekin oli sellainen mini-pieni leikkiveitsi.. Onneksi tuolla mistä kävin tän mun uuden pikkuiseni hakemassa sai katsella rauhassa itse ja kohdata myyjien epäluulot vasta kassalla.. :D

Koin tänään kotiin tullessani luonnonsuojelu-omantunnon-pistoksen.. Meinasin sylkäistä purkan maahan, mutta päätinkin kaiken paasauksen seuraukseni odottaa ja nakata sen roskiin kotona..Tämän jälkeen mietin että me roskataan kotona ihan hirveästi..Että pitäisi jotenkin vähentää roskaamista! Hetken aikaa siis mietin tuota, jonka jälkeen mielessäni käväisi ratkaisu: Nakkaisin purkan naapurin ulkona olevaan roskikseen! :DD

"-There was once a poor girl, as beautiful as she was good, who lived with her wicked stepmother in a house in the forest.

-Forest? Forest is passé, I mean, I've had it with all this wilderness stuff. It's not a right image of our society, today. Let's have some urban for a change.

-There was once a poor girl, as beautiful she was good, who lived with her wicked stepmother in the suburbs.

-That's better. But I have to seriously query this word 'poor'.

-But she was poor!

-poor is relative. She lived in a house, didn't she?

-Yes.

-Then socio-economically speaking, she was not poor.

-But none of the money was hers! The whole point of the story is that her wicked stepmother makes hear wear old clothes and sleep in the wireplace--

-Aha! They had a fireplace! With poor, let me tell you, there's no fireplace. Come down to the park, come to the subway stations after dark, come down to where they sleep in cardboard boxes, and I'll show you poor!

-There was once a middle-class girl, as beautiful she was good--

-Stop right there. I think we can cut the beautiful, don't you? Women these days have to deal with too many intimidating physical role models as it is, what with those bimbos in the ads. Can't you mak her, well, more average?

-There was once a girl who was a little overweight and whose front teeth stuck out, who--

-I don't think it's nice to make fun of people's appearances. Plus, you're encouraging anorexia.

- I wasn't making fun! I was just describing--

-skip the description. Description oppressed. But you can say what colour she was.

-What colour?

-You know. Black, white, red, brown, yellow. Those are the choices. And I'm telling you right now, I've had enough of white. Dominant culture this, dominant cultur that--

-I don't know what colour.

-Well, it would probably be your colour, wouldn't it?

-But this isn't about me! It's about this girl--

-Everything is about you.

-Sounds to me like you don't even want to hear this story at all.

-Oh well, go on. You could make her ethnic. That might help.

-There was once a girl of indeterminate descent, as average-looking as she was good, who lived with her wicked--

-Another thing. 'good' and 'wicked'. Don't you think you should transcend those puritanical judgemental moralistic epithets? I mean, so much of that is conditioning, isn't it?

-There was once a girl, as average-looking as she was well-adjusted, who lived with her stepmother, who was not a very open and loving person because she herself had been abused in childhood.

-Better. But I am so tired of negative female images! And stepmothers - they always get in the neck! Change it to stepfather, why don't you? That would make more sense anyway, considering the bad behavior you're about to describe. And throw in some whips and chains. We all know what those twisted, repressed, middle-aged men are like--

-HEY! just a minute! I'm a middle-aged--

-Stuff it, Mister Nosy Parker. Nobody asked you to stick in your oar, or whatevr you want to call that thing. This is between the two of us. Go on.

-There was once a girl--

-How old was she?

-I don't know. She was young.

-This ends with a marriage, right?

-Well, not to blow the plot, but.. yes.

-Then you can scratch the condescending paternaistic terminology. It's woman, pal. Woman.

-There was once--

-What's this was, once? Enough of the dead past. Tell me about now.

-There--

-So?

-So, what?

-So, why not here?"