Tyhjään tauluun, hän kirjoittaa karvaisin käsin sairasta tarinaa!
Pienen kehon lämmön tuntee, se kiihottaa.
Ei kuule kuinka pieni sydän siruiksi hajoaa.
Kukista ja mehiläisistä on turha selostaa, tää on totista totta, tää ei tarvii tulkintaa!
Ja yö ei pelasta painajaiselta, yö ei lohduta, ei iskältä piilotaa.
Vaimeat askeleet, yläkertaan johtavat. Taas lasten huoneen seinät uhkaaviksi tummuvat!
Aaaaika hyvin muistin kosketusta, enempää ei jaksanu kirjottaa. Mahtava kappale..
Uusimmat blogimerkinnät
- Lumi ja valo 03.12.
- Kuulostaako hyvältä? 15.11.
- Forever and One.. 09.11.
- Huomenhaamu 08.11.
- Viimeinen mahdollisuus 29.03.
- että semmosta meininkiä.... 04.03.
- Aihetta 03.03.
- [Ei aihetta] 16.01.
- höhheli 17.12.
- Wonderful! 14.12.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2012 (2)
- ▶ 2011 (1)
- ▶ 2010 (13)
- ▶ 2009 (167)
- ▶ 2008 (299)
-
▼
2007 (120)
- ▶ joulukuu 2007 (34)
- ▶ marraskuu 2007 (31)
- ▶ lokakuu 2007 (49)
- ▶ syyskuu 2007 (6)