Pidät minusta kiinni, minä palelen.
Koetat hymyillä, minä jaksa en.
Vielä eilen vannoin: "En usko kuolemaan",
Tänään sitä pelkään. Minä pyydän,
Pyydän lisää aikaa.
Sormet sormien lomaan, niin hyvä on.
En huomaa kosketusta, olen tunnoton.
Tämä tovi on kaunis ja viimeinen,
Juuri sitä pelkään. Minä anon,
Anon lisää aikaa.
kertosäe:
Tiedän, en näe kevättä, en jaksa talven yli.
Tahdon vain hetken lämpöä, hetken sylissäsi.
En mieli mitään sen enempää, vain yhden kauniin muiston.
En tule näkemään kevättä, en elä talven yli.
Vaikka tapasin sinut, sitä kadu en.
Pienikin tuokio kanssasi on korvaamaton.
Olisin tahtonut tietää sinusta enemmän,
Jossain päätettiin toisin. Minä vaadin,
Vaadin lisää aikaa.
kertosäe
Tiedän, en näe kevättä, en jaksa talven yli.
Tahdon vain hetken lämpöä, hetken sylissäsi.
En mieli mitään sen enempää, vain yhden kauniin muiston.
En tule näkemään kevättä, en tule näkemään kevättä.
Tiedän, en näe kevättä.
Mokoma - En elä talven yli
***
Kipu raskas, kun haavat aukeaa
Veri virtaa noista jäljistä pahuuden
Ilo poissa on, tilalle saapui suru
Haalea muisto pelkona pakkaseen
Hymy poissa on, tilalle piirtyi kuva
Kuva muiston särkyneen
Matka raskas, kun yksin kulkea saa
Joki juoksee vierel matkalaisen
Joki putoukseen syöksyy ja yksin hän taas jää
Yksin murheen aittojen taa jää hän miettimään
</3