IRC-Galleria

En halua uusia tätä päivää...

Historian YO.... Eikä edes oikeasti jännittäny. Aamu meni jouhevasti ja oli mukava kävellä kouluun. Mitään ei unohtunut, kaikki vaikutti niiiiiiin täydelliseltä. Koetilannekin alkoi mukavasti, eikä vieläkään jänittäny. Vähän kädet tärisi, mutta sitä tulee normi kokeissakin. Koetehtävien saanti lannisti mielen...

Ihan huonoja kysymyksiä, pari melko "helppoa" aihetta. Ei silleen, ettenkö olisi keksinyt mitään kirjoitettavaa, olisin vain mieluusti kertonut yksityiskohtaisemmin esimerkiksi toisesta maailmansodasta tai kuuban kriisitö / korean sodasta, mutta ei! Myh.

Toisen esseen jälkeen alkoi ihana päänsärky, mikä yltyi kovimmaksi säryksi, minkä olen koskaan päässä kokenut. Tuskailin vielä pari esseetä ja levähdin. Alkoi jo oksettaa ja pyörryttää, mutta sain onneksi jotain pientä paskaa rääpellettyä kahteen viimeiseen esseeseen.

Käsittämättöän ikävä kokemus ensimmäiseksi koekerraksi. Pitää siis ottaa särkylääkkeet mukaan ensikerralla..

Noh, kun kokeesta lähdin hain pyörän linja-autoasemalta ja TATAA kaadun.. Takalokari irti ja käsi paskaks eikä kukaan silminnäkijä tee muuta kuin irvistä ja jatka matkaansa onnellisena. Eipä siinä silleen pahasti käyny, käteen vaan sattu vitusti, mutta sen lokarin kanssa oisin tarvinnu apua :DD Se jäi jumiin sinne pyörän mutkiin, että oli aikamoisen pitkä riuhtominen sen setvimisessä.

Kotiin päästyäni alkoi haavan puhdistus ja sain nipin napin ne ärräpäät kuriin. Kyllä se iho oli mukavasti lähteny poijes... Päänsärky ei auttanut kurjaa oloa yhtään. Ibumaxia nassuun, harsopaperia haavaan ja sänkyyn. perkule, se koe saa luvan mennä läpi.