kuuletko lehdet putoilee
nyt tiedän että lähtö lähenee
taas palataan alkupisteeseen
ei jaksais ajatella
huhtikuussakin lunta maassa on
ja välimatka yhä loputon
soitelleen... soitellaan
päivä aikaa, vielä ehditään
päivä aikaa, rakas vielä keritään.
ihmetellään kuinka kaunista
on olla vain toista varten
ainoa jolle tunnustan
en osaa olla yksin
jos nyt jo päätät lähteä
niin lupaa ettet taaksesi katso
en kestäisi vaan saapuisin
sun luoksesi taas uudestaan
sano tulinko turhaan?
kirjeistä ja kuvista meidät teen
vähän lämpöä tähänkin huoneeseen
rikoin lupaukseni tartun puhelimeen
en tiedä mitä sanoa ja
pahan mielen taas sinulle aikaan saan
en luota itseeni enää ollenkaan
anna anteeksi... anna anteeksi
tunti aikaa, vielä ehditään
tunti aikaa, rakas vielä keritään