Vietän suurimman osan ajastani nykyään vain kotosalla 4:seinän sisällä...
Ja enää se ei edes tunnu pahemmin kismittävän, olen kai jo niin tottunut siihen... :) *heh*
Tänään kuitenkin sain otettua itseäni niskastakiinni ja roudasin perseeni kaverille... (ja itseni myös)
Piristi kummasti, ja jotenkin tuli sellainen "vielä on muutakin elämää..." fiilis :)
Vaikka ei sen kummempaa edes tehtykkään, käytiin kävelemässä , jäätelöllä, ja katteltii leffaa..
kyllä sitä nykyään osaa olla pienestäkin iloinen ja onnessaan :)
Ehkä sitä vois jossaa aina vaikka kerta/viikko käydä, jos vaan jaksais...
vaikka se lähtö onkin ikävää, niin kyllä se sitte lopuujenlopuks piristää.... :)