en tunne enää kuuluvani tähän maailmaan. tuntuu et istun vaan kaiken ulkopuolella, katon ku muut elää elämää ja toivon et voisin olla samanlainen, onnellinen (?)
mut kai se elämä on loppujen lopuks vaan sitä et nielee kaiken paskan ja silti jaksaa eteenpäin.
siihen mä pyrin...
mut sä et todellakaan auta asioita...