Kun rakkaudesta toiseen kuollaan ja synnytään
On matka raskaampi kuin raskasta vettä hellittää
En kestä läheisyyttä, en siedä ikävää
Oon tunnoton ja kylmä
Ei sanas kerro mitään,
Ne tuuli vieköön taivaan ääriin
Koskaan ei kellot meille soi
Koskaan en niitä kuulla voi
En kirkossa aamenta,
Sydämein jäässä
vain kuolema oveani kolkuttaa
Pelkäät yksinäisyyttä, minä että vierees jään
Kavahdan kosketusta, jos et irti päästäisikään
Kuuletko soiton? Kuulet väärin
Koskaan ei kellot meille soi
Koskaan et niitä kuulla voi
Et kirkossa aamenta,
Sydämein jäässä
vain kuolema oveani kolkuttaa