Tylsyyden puuskassani voisin kertoa pienen tarinan minun jälkiruoan aurinkovarjosta, jolle olen pyhittänyt kolme kuvaa.
Kaikki alkoi kauniina päivänä Nizzassa. Olimme lähdössä katsomaan jotain jännää seittemää puutarhaa, en muista nimeä. Siinä oltiin bussissa (joka ihan BTW vaan on 1,10€ JOKA PAIKKAAN!!) ja otettiin minusta kuvia. Aurinkovarjo oli ihanan söpösti korvani takana. No sitten tullaan oikeaan paikkaan, ja kävelemme aikamme. Sitten yht'äkkiä tuli hirmuinen tuulenpuuska yllättää meidät ja pysähdymme. Tosin oli niin kuuma, että se oli mukavaa. Mutta sitten tunnen, kuinka tuuli väkisinkin vie aurinkovarjoni! Se lentää ja lentää ja minä huudan että NOOOOOOOOOUUUUUU..... Sitten viimeisen kerran näimme toisemme, kun varjo lenteli katukivetystä vasten kymmenien metrien päässä... Sniis.