Tein alkuviikosta ensimmäiset abalakovini. Kiipeäminen, oikeiden vuorten siis, on kauan ollut kovasti mielessä ja nyt vain yhä kovemmin. Haaveet ajavat eteenpäin, ja tämänkin perässä täytynee juosta vaikka se paljon maksaakin. Harmi ettei ole kaveria siihen hommaan.
Piti sanoa jotain muutakin. Oon kokenut onnistumisen hetkiä Fortranin parissa, käynyt ulkona, hihkunut kiipeilyä, siivonnut lisää. Paljon lisää mappeihin järjestettyä tavaraa!