Kauan tätä tunnetta olen etsinyt ja nyt lopulta löysin sen. Onhan minulla noita epämääräisiä "seurustelusuhteita" ollut aiemminkin, mutta tämä on nyt ensimmäinen kerta kun todella voin sanoa ihastuneeni. Mutta tämä ei tarkoita, että alkaisin ystäviäni tai edes sellaisia puolituttuja (joita tämänkin paikan kautta on useita löytynyt) mitenkään hylätä. En ikinä tekisi sellaista. Mutta mikäli joku tuntee, ettei tahdo olla enää minun kanssani tekemisissä, niin ymmärrän toki senkin. En minä halua väkisin olla kenenkään kanssa tekemisissä.
Vanha viisaus: "ystäviä ei ole koskaan liikaa", pitää paikkansa. Nyt ja aina.