Kotona istun, kaivan nenää ja odotan maksalaatikon lämpiämistä. Ja äkselroussitan. Tekee mieli käärmyä, ruusuboaa. Järki onneksi haroo vastaan ja sanoo, ettei edellä mainittu käärmy ole hyvä startti herpittömälle ja käärmekammoiselle (vähävaraiselle). Varsinkin kun "mada-projekti" on kaukana maaliviivastaan. Onnekseni (?) ruusuboat ovat suomessa harvinaista herkkua. Sitä on alkanut mielihaluilee helpommin kun koostaa Suomen herpetologisen yhdistyksen Herpetomania-julkaisun herppimarkettia. On kunnia tietää ensimmäisenä mitä kaikkea suloista ihmiset aikovat myydä. Sitä kun on alkanut katsomaan ilmoja "sillä silmällä" josko jotain löytyisi tulevalle madavaavillenikin. Kyllä, siinä jos missä alkaa mielihaluttaa.