Mun tietsikka ei päivittäny viimeöistä kommenttia! Prkle... laiton tänne päiväkirjaa kolmen aikaan yöllä merkinnän ensilumesta, hiljaisuudesta ja valkeudesta. Taisin juu olla ulkona taas (siis baarissa) ja kun pyöräilin kotiin niin olin kun lumiukko, kirjaimellisesti ^^ sato ihan mielettömästi ja kaikki oli niiiin valkoista, koskematonta ja hiljaista. Oli niin kaunista että melkeen itkin.
Nyt aamulla kun atsoin ulos niin alkoi taas itkettään kun puut ja kaikki on sellasen pehmosen valkosen lumen peitossa. Että mie rakastan talvea ja ensilunta. Nyt en vaan ehtiny ottaa siitä niin paljon irti kun oisin halunnu kun kauhee meno päällä koko ajan. Kai mie rauhotun pian kun oon kohta vararikossa. Tällä kertaa ihan oikeasti.. varopalautusten ansiosta saan maksettua vuokran... ei ainakaan katto lähe pään päältä. Ja onneksi on ravintolassa töissä niin ei nälkäänkään voi kuolla =P Tää on vaan elämää, ja mulla on hauskaa.
Puunoksat on muuten niin kauneita kun ne on ihan valkosii.. Miun pitää varmaan mennä.. taas.. Jotain asiaa ois ollu viel mut en ny millää muista. Pyöräily on vaarallista tällasella kelillä enkä tiiä miten aijon töihin ny liikkua kun ei oo rahaa.. täytynee kävellä.
Palaillaan.