kadun mä ehkä tätä joku päivä, kadun varmaan joku kaunis pilvetön päivä...
sisällä kuohuu jotain
voimakasta
päivä sekä yö
molemmat kauneimmilaan
vetää mua mukanaan
olenko kyynel vai nauru
olen vain
tyhjä taulu
kivisessä talossa
viimeisen
huoneen seinällä
kuolleen metsän vieressä
jonne ei ole polkua.