Olen Norjassa, Stavangerissa, eraan opiskelijatyton luona. Lahdemme kohta tutkimaan kaupunkia ja sen jalkeen otan lautan Tauhun. Matkani jatkuu hostelille ja huomenna luvassa on, tittididiiiii, Preikestolen. Jo junassa maisemat olivat ihan kasittamatoman upeita. Tulin vahan merisairaaksi kun juna keikkui puolelta toiselle. Koska menimme vuorien ja vuonojen yli ja ali ja pisin kallion seinamaa. Maasto on tallaista. Juna kallistui valilla pelottavankin paljon. Nyt on taas kiire liikkua, olen niiin innoissani ettei mitaan jarkea. En malttaisi istua tassa sisalla kirjoittamassa. Jos te nakisitte omin silmin nama maisemat, niin ette itseaan viihtyisi sisalla. Taa on mulle ihan kuin taivas ja hienoin osa on viella edessa. Kerron sitten koko tarinan amsterdamissa.
Junamatka tanne tosiaan kesti 15 tuntia. Mutta se ei ollut loppupeleissa niin paha kuin oletin. Oli jannittavaa hyppia junasta toiseen ja aina vahan epailla olenkohan oikeassa... Hyvinhan tanne loysi. Ja elossa ollaan.
Paula on vapaa!! Kuullaan viikon paasta.
T: Paula Tuominen