IRC-Galleria

Nyt on sitten taas palattu Lappeenrantaan ja tää päivä menny lähinnä nukkuessa kun univelkaa oli toissa yön verran kasaantunu... Ja kaiken lisäksi (junassa) päästiin aivan ihanaan lasten vaunuun missä oli aivan ihanan monta aivan ihanaa huutavaa lasta. Että ei siinä sitte nukuttu. Meinas kyllä mennä hermot! :D Mut nyt on nukuttu sitten ainakin vuorokausi ja kohta olis lähettävä kaupungille kunhan Essi tulee hakemaan meikän. :) Sitä en sitten tiedä miten sieltä pois pääsen, mutta..

Ja huomenna pankkiin ja postiin ja ties mitä kaikkea. Äh, ei jaksais, mut pakko. Ja niin outoa kun aamulla heräsin ni mietin et missä helvetissä mie oon, ei tää oo miun huone. Mut sitte tajusin että oonkin kotona. Wau. Ja suoraan aamupalalle ja söin ihan hullusti. Vaikka Rukalla tottunu siihen että ei syö aamupalaa, ei syö lounasta eikä päivällistä, eikä iltapalaa.. Et siis suomennettuna ei välttämättä syö päivässä yhtään mitään. Tiedän ettei se ihan terveellistä ole, mutta.. Tai sitten tuli syötyä kerran päivässä ruokaa. Ja tietty öisin. Tulipa taas selitettyä...

Tänään hiusmalliks, toivottavasti pääsen. Huomenna ois hiusmallipäivä. Mut jossen pääse niin sitten (jos miulla jää palkasta mitään käteen laskujen ja kaiken muun maksamisen jälkeen) meen ostamaan hiusvärin jä värjään nää sen värisiks ettei ihan heti muutu harmaiks. Siis joo, mie en oo tulossa vanhaks, ei syytä epäillä. Vaan ku Rukalla on vesi hieman erilaista kun mitä täällä Lappeessa ja miun hiukset ei tykkää siintä yhtään vaan ne reagoi mitä kummimmilla tavoilla...

Mut nyt katoan yöhön.

Tää kuulostaa hölmöltä, mutta sanon sen kuitenkin. Mä uskon että satuja on olemassa oikeesti.

Jeee! on oikeesti ihan huippua olla täällä. Mie oon varmaan vakavasti sairas koska tykkään miun työpaikasta ja hulluista työkavereista :D mut on silti tosi hauskaa olla töissä täällä. Tänään kävin vierailevana tähtenä yläkerran ravintolassa, ekaa kertaa siellä mut oli sekin ihan jees. En vaan oikeen tienny mitä piti tehä ja missä on mitäkin, mut ilta sujui silti ihan kivasti, lähinnä blokkaillen.. nyt olis sitten "muutama" päivä vapaata. Viikonloppu töitä ja sunnuntaina kohti Lappeenrantaa. sitten muutama viikko kotona ja takas tunturiin. Toivottavast saisin jostain revittyä nyt ens viikolle muitakin vuoroja kun vaan ton viikonlopun (viikonloppuna pääsen mahdollisesti omien töiden jälkeen Hoviin taas blokkailee ja saan lisä tunteja..) ettei aika käy pitkäksi.. Ikävä kaikkia rakkaita muruja, mutta kohtahan me taas nähdään ;)
Meen nytten nukkumaan kun on tuota univelkaa pikkusen kasaantunu.. huomenna Mellun kanssa pitkälle vaellukselle tunturille.. :) Otan sitten paljon valokuvia vaellusreissulta :)

Syötiinpäs eilen Ninnin kaa siideriä lusikalla. :D Olipas muuten aika herkkua.

Ja jollain osa-alueella taitaa olla kaikki ohi, mut jaksan silti uskoo huomiseen<3

On tääl sittenkin kivaa :) Mut pieni koti-ikävä on jo <3

Stressaa! :/

Mä tiesin tän päivän tulevan ja
osasin odottaa et eteenpäin on kuljettava
ovi suljettava, jätettävä taakse tää vaihe
ja se meikäläisen taas vetää haikeeks
se on ain vaikeet pakkaa laukut ja hyvästellä
vaikka järki sanookin et, nyt on hyvä mennä
mä vihaan hyvästejä vihaan sitä ajatusta
sitä että pikkuhiljaa tutul jengil hajaannutaan
eikä kokoonnuta kallioille tavan mukaan
sä lähdit eikä luokkakokouksessa tavattukkaan
kurkkuun palaa pukkaa, eikä mua halaa kukaan
vaikka lähtiessä väitän että vielä palaan mukaan
mut se on harhakuva johon haluun uskoo ite
tekee lähdöst helpomman, tunnet että sust on siihen
mut mul on kiire mä lyön oven kiinni mennessäni
toivon että löydän jotain yhtä hyvää edestäni

Nyt loppu tää ittensä kiduttaminen ja tästä alkaa meikäläisen uusi elämä. Ei, tästä alkaa väliaika. uusi elämä alkaa kolmen viikon päästä kun tuun pois Rukalta. Joo, päätetty.
Mut mie en enää kestä enempää. mie haluun elää ja olla. Uskaltaa taivaltaa omaa reittiäni, vaikka kuka sanois mitä ja uskaltaa kohdata ne esteet mitkä sen matkan varrella mahdollisesti tulee vastaan.
Toisaalta hyvä päästä hetkeks pois täältä Lappeenrannan maisemista. Saa rauhassa miettiä omaa elämää tai tulevaisuutta. Mut en haluis lähteä just nyt ja just tässä mielentilassa ja elämänvaiheessa. Kaikki jää osittain kesken nyt kun lähden...

...ja voiko siitä jatkaa kun palaan?!
Mut muutosta on tapahduttava!

Onpas taas hassu fiilis.. Tuntuu et oon kaikkee ja en mitään samaa aikaa.. Äh, joo en tiiä.. :D
* * * * *

Äiti kuule minua,
voimat ei riitä
en tiedä mitä tehdä


Uskon isä sinua,
kauan on siitä kun tiesin mihin mennä voin

* * * * *
<333333333333333333 Niin se vaan on! ;)

Elämä on kohtalokas!