IRC-Galleria

jos joku joskus lepäisi kanssani,
kun en jaksaisi kävellä
jos joku joskus lämmittäisi,
kun olisin kylmissäni
jos joku joskus kertoisi suunnan,
kun olisin hukassa

jos joku joskus sanoisi,
ettei se haittaa,
ottaisi käteni käsiensä väliin,
keittäisi lämmintä kahvia,
juttelisi mukavia ja saisi
murheeni sulamaan pois

jos joku joskus lähtisi kanssani matkalle
jos joku joskus puhuisi minusta hyvää
jos joku joskus pitäisi minusta paljon

olisi se hyvin mukavaa

mutta kaikista mukavinta olisi
jos joku joskus
pitäisi minusta kiinni,
kunnes nukahtaisin.

vetelys.
se, joka voi nukkua
niin pitkään kuin huvittaa
ja nousta lopulta sängystä miettien,
miten tämänkin päivän saisi täytettyä

laiska.
se, joka ei jaksa edes yrittää asioita,
jotka eivät kuitenkaan onnistuisi
ja hengästyy
noustessaan portaat liian nopeasti

joutilas.
se, jonka kalenteri
on poistettu käytöstä tarpeettomana
ja jonka tulevaisuudennäkymiä voisi
kutsua myös "tabula rasaksi"

saamaton.
se, jonka aika koostuu
merkityksettömistä osista,
joista on myöhemmin turha
yrittää koota järkevää kokonaisuutta

nelkyt tuntia hereillä tulee täyteen nyt
eikä vieläkään oo mittani täyttynyt
eilinen aamuyö oli vielä mukava
rokkaavat tytöt ja muukalainen liftaava
uneni veivät niin tyystin,
että kotiin päästyäni vain kahvia hieman ryystin
ja aloin maanisena riehua
pitkin varastoja liehua
illaksi löysinkin sitten kalusteet uudet
"liian romut", niin äiti luulet.
kun lopulta rauhoittumista harkitsin,
niin elinan viekoitukset kohtasin.
ja niinpä tässä taas kävi näin,
yön valvoin jälleen omin päin.
tunnin puolen kuluttua ajan jo taas sataa,
pitkin kosteata ajorataa
veljeni saattelen matkaan,
vaikka tuskin enää pystyn valvomista jatkaan.
tulee mun ehkä vähän ikävä tuota hupsua,
mut tois nyt takas ees kartongillisen tupsua.

"ui valtameren mustaa aavaa pitkin
niin yksinäinen pullo, ui ja ui.
ja lipui rantaan, kuten arvasitkin
ja pullopostipulloks paljastui
sen kirje oli lyhyt, suruinen
ja vesi oli tuhrannutkin sen.
vaan nyyti tavasi ja luki,
selvän sai
ja auttoi siinä kirkas
kuutamokin kai
'niin kauheasti pelkään
mörön mörinää,
kun hämärässä olen
ihan ilman ystävää
siis lohdutathan minua,
jos olet kiltti peikko,
on pimeää ja olen
pieni tuittunen ja heikko.' "

You go to school, every day
stand the early mornings,
subjects you don't like,
days you'd feel like staying in
For twelve long years
Just for to be able to
finally vomit all the knowledge
that has accumulated into you
write it down on paper
put your theories into words
in only six hours
after doing that
you're expected to be happy
because it's now done and over
expected to laugh and cheer
when you really have only two words
bouncing around in your
now emptied mind:
"Now what?"

as i was baking pies with my sis
it suddenly hit me
no matter with whom i'd kiss
or with whom i'd rather be
some things will stay
like so many other things
they won't fade away
the strongest strings
as i was baking pies with my sis

"PÃ¥ trappan hittade han Tofslan och Vifslan som hade kurat ihop sig i solskenet.
- Hejsla pä dejsla, sa Tofslan.
- Hej själv, sa mumintrollet för nu hade han lärt sig förstå deras språk (om han än talade det med svårighet).
- Har du gråslat? frågade Vifslan.
- Äsch, sa mumintrollet. -Snusmumriken har gett sig av.
- Så tråksligt, sa Tofslan medlidsamt. - Kan det glädsla dig lite om du får pussla Tofslan på noslan?
Mumintrollet pussade Tofslan vänligt på nosen men inte såg han gladare ut för det."

olipa kerran otto
jolla oli hieno motto
se meni näin
"ei olla ikinä selvin päin."
kerran tuli raja vastaan
ei otto halunnut tuhota omaa lastaan
otto halus suojella herttaa
kun anna vaan auttoi berttaa
tuli otolle eteen asenteenmuutos
ja sen maksaa kohtas viinan puutos
koska hertta piti kasvattaa isoksi
kotinaan pelkkä opiskelijaboksi
"teinivanhemmuus on murha" sanoi pasi
"ota otto viinalasi"
niinpä hertta huostaanotettiin
sillä aikaa kun me baariin jonotettiin

loviisa on homo
se ei oo kenenkää pomo
loppusoinnuista loviisa pitää
vaikkei ne merkkaa runossa mitää
loviisa on lortto
ei silti kyllä mikää portto
loviisa syntyi pahkamatista
ja joi heti viinaa taskumatista
jo vauvana kännissä riehui
ja ulkona ihan alasti liehui
yöt ja päivät silleen hillui
kuusenkoriste nenänpäässä killui
sitte se meni ranskaan
ja tunki nenänsä hanskaan
sen jälkeen sen nenä hävis
kunpa joskus se meilläki kävis.

Kuka pelkää unta,
joka alkuyöstä karkaa käsistäsi
palatakseen aamuyön tunteina
ja yrittääkseen aamulla houkutella mukaansa

Kuka pelkää kauneutta,
johon kaikki pyrkivät
pysähtymättä koskaan kyseenalaistamaan
kärsien kaiken tarvittavan

Kuka pelkää rakkautta,
johon sitoudut vain huomataksesi myöhemmin
olevasi solmittu yhteen ihmiseen sadoin pienin solmuin
ahdistavan lähelle

Kuka pelkää maailmaa,
joka kiihdyttää vauhtiaan
tipauttakseen sinut kyydistään
ja antaakseen mahdollisuutesi muille,
sinua paremmille

Kuka pelkää elämää,
jota kohti sinun kuuluisi rynnistää
voidaksesi kokea kaiken haluamasi
vain havaitaksesi kaiken olevan kohta ohi