IRC-Galleria

Toinen toistaan kantamaan,
oppinut ei meistä kumpikaan.
Joskus avaruus nyt ahdas hiljaisuus
ja väistettyjä katseet.
Vieläkään en unta saa,
vuosikymmen tiensä päässä valvottaa.
On huono iltaisin ilma kaupungin
mä ikkunoita suljen.

Hiutaleita märkään asfalttiin,
me loppuun asti siihen uskottiin.
Toiset kaatuu, me ei milloinkaan,
sä olit ainut, olet aina vaan.
Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin.
Katson selkääs nukkuvaa,
sun ihollasi tuttu kaunis maa.
Me emme uudestaan saa kesää palaamaan,
ja herätys on kohta.
Hiutaleita märkään asfalttiin,
me loppuun asti siihen uskottiin.
Toiset kaatuu, me ei milloinkaan,
sä olit ainut, olet aina vaan.
Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin.
Menneet vuodet tulvii huoneisiin,
me loppuun asti siihen uskottiin.
Toiset kaatuu, me ei milloinkaan,
sä olit ainut, olet aina vaan.
Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin.
Puolikuista yötä maataan vieretyksin
ja kumpikin on yksin.