mikäpäs minun valvoessa, katselen kun aurinko maalaa talojen seiniä. sen valo ei hellitä, ei vielä. sompiossa luki, että se laskee ensimmäisen kerran vasta 15.päivä heinäkuuta. se on hyvä se, saavatpahan turisteilla elävät toitottaavielä muutaman viikon bussilastilliselle päättömiä kanoja, kuinka upea onkaan yötön yö. voisin lähteä vaikka kävelylle. ulkona ei tähän aikaan ole ruuhkaan, joten ei tule kiusausta liftata timbuktuun, balille, singaporeen tai kuala lumpuriin. kokemuksen syvällä rintaäänellä voin myös kertoa, että näin aamuöiseen aikaan tulee parhaat mainokset. eipä tuosta telkkarista sitten muuta oikeen tulekaan. en ole esimerkiksi koskaan nähnyt päiväsaikaan mainostettavan eri jalkapallojoukkueiden pelipaitoja faneille tai omenankuorimaveitsiä vasenkätisille. nyt laitan vaatteet niskan ja lähden ihmettelmään hiljaista maailmaa ja ajattelen sitä ihmeellistä asiaa, että kun sinä aamulla heräät ja näet auringon, niin son sama aurinko jota minä olen katsellut jo tässä kuukauden päivät yhtämittaisesti kiitos yöttömän yön.
