IRC-Galleria

"Olen niin onnellinen! Pitkään olen saanut olla jo rakkaani kanssa ja se tulee kestämään!!", ajattelen itsekseni. Kännykkääni saapuu viesti. "Oih, se on rakkaani!", ajattelen onnesta sydän lepattaen. Avaan viestin ja luen sen hitaasti... "Hei... Sori, mutta se on nyt ohitse. En osaa selittää, mutta ei se tulisi onnistumaan." Kaikki onni on yhtäkkiä poissa. Sydän pamppailee kiivasti, jotten tekisi mitään äkkipikaista. Heittäydyn sängylleni kyynelten valuessa poskilleni. "Miten.. Miten kaikki on nyt ohi? Olimme niin onnellisia..?", itkin...

Näen suoraan edessäni saman henkilön! "Odota! Miksi sen pitää olla ohitse? Rakastan sinua!", sanon henkeä pidättäen. Hän kääntyy ja katsoo minua turhautuneena. "Unohda jo, se on mennyttä! Olet sitä paitsi tuollainen kusipää!", vastaus kaikui korviini, kun hän kääntyi ja käveli luotani pois nauraen minulle. Aika pysähtyi... Olin yksin, ilman ketään...

Pitkä aika kuluu....


Tuolla se taas on! Miten komea se on... Ja ihanasti se kävelee... Se katsoi minuun!! Suoraan silmiini ilmeettömästi sanomatta mitään. Elämäni pysähtyi.. En saanut happea, alkoi ahdistaa. Se seisoi suoraan edessäni ja katsoi minua pitkään ilmeettömästi... Vasta hän halusi koittaa uudestaan, mutta jätti saman tien haukkuen pystyyn. ENÄÄ EN PYSTYNYT! Seisominen oli jo liikaa... Juoksin pois... Juoksin kotiin, suoraan kotiin ja olin yksin!

En enää jaksanut.. Päätin kaiken olevan ohitse!!!! Otin lääkkeet.. Söin kaikki lääkkeet mitä löysin! Otin viinaa ja join monta pitkää kulausta... Otin terävän veitsen ja menin makaamaan sängylleni. Suljin silmäni ja ajattelin häntä, jota rakastan kaikkein eniten.. En saisi häntä koskaan, hän vihaa minua. Onneni oli poissa ja löin veitsen läpi sydämestäni. Kuolin pois ajatellen vain rakastani!


<

---

Onko sinulle käynyt melkein kaikki tuosta, loppua lukuun ottamatta?? Rakkaus ei ole leikkiä, itse sen tiedän! :'(