IRC-Galleria

Mummoni sairastaa flunssaa. Hän aivasti tänään suoraan naamalleni, minkä seurauksena lähdin pois hänen kodistaan. Äitini soitti minulle, ja käski tulla takaisin. En mennyt.
Kävelin pitkään tiedostamatta ajan kulun nopeutta. Se kulki nopeasti.
Jatkoin kävelyäni, kunnes vastaani tuli meri. Meri myrskysi aivain kuin se olisi käytöksellään peilannut tunnetta sisimmissäni - Vitutti.
Löysin rannasta kumiveneen, johon oltiin kirjoitettu Titanic. "Tämä olkoon Titanicini", ajattelin, ja aloin puhaltaa ilmaa veneeseen. Kesti tovin, ennen kuin sain sen täyteen. Astuin kannelle, ja totesin paatin melko mukavaksi. Ripeä melonta sai käteni kipeiksi. Kolotti ja sattui, mutta jatkoin sinnikkäästi.
Melottuani itseni avomerelle, päätin jatkaa matkaa kohti uutta mannerta. Kohti uutta elämää, uusia haasteita. Silikonitissejä.
Merellä oli hirmumyrsky, ja taivaalla lenteli hirmuliskoja. Ne olivat keltaisia. Mietin mielessäni: "Tits or get the fuck out". Valitsin tissit.
Amerikan mantereen rannikolle päästyäni merivartiosta alkoi kuumottaa minua. Olin laiton maahanmuuttaja, samaa räkää kuin meksikolaiset ja huntupäisetkebab-terroristit.
Takaa-ajon kiihkeydessä tiputin veteen Tomtomin. Rakas gerbiilini hukkui, mutta tiesin sen pääsevän parempaan paikkaan. Lemmiwinksin luo.
New York - New York. Paska mesta. Kivoja tissejä.

Semigänä. Hieno keikka. Kontrabasso. Mies viiksineen valkomustissa. Kaunista musiikkia. Hyvää seuraa. Tinnitys. Yksinäinen runkkuyö kodin lämpimässä kohdussa. TV On The Radiota.

Ja niin sanottiin, että perjantai oli oleva pörssiperjantai - päivä, jolloin kaikki paskuus maailmassa oli anteeksiannettava. Tämän myötä ihmiset kerääntyivät julkisille paikoille jakamaan paskuuttaan lähimmäisilleen. Paskuus valtasi maat, ripuli virtasi kuin viini vanhassa maailmassa, ja Eragon saapui elokuvateattereihin. Ihmisiä lankesi ruskean vallan alle, hukkui ruikkuun ja kuoli suomileijonien miekkoihin.
Ja niin saapui sankari Tuomas pelastamaan maailman ylvään ratsunsa, Chumpin kera. Tuomas, jota myöhempinä aikoina kutsuttiin myös Tupla-Uunoksi, tunkeutui paskan ytimeen, ja karkotti epäpyhän ruskeuden voittamalla sen paskuudessa. Tuomas oli paskaakin paskempi, jolloin ruikuli säikähti, ja pakkasi pallinsa painuen vikkelää vittuun. Tällöin Tuomas sai lisänimen Tupla-Uuno, sillä hän todella ansaitsi paikkansa paskuuden hall of famen ylimmällä pallilla.
Kuole kivessyöpään.

Rakas päiväkirja.

Löysin kadulta rahaa. Raha oli minulle tuntematonta. Menin kauppaan ostamaan maitoa, mutta raha ei kelvannut. Tirpasin myyjää feissiin ja lähdin pois kaupasta.
Vastaani tuli kundi, joka kertoi yhtäkkiseltään nimensä. Se oli Jarno Kelkkala. "Kelkkala on hauska nimi", sanoin miehelle, kun hän piteli haaroistaan kivuliaan näköisenä. Paria sekuntia aiemmin olin kenkässyt sitä paskaa boolsseille.
Jatkoin iltapäiväpromenaadiani kohti keskustaa. Astelin Anttilaan aikeinani ostaa joululahjoja. En löytänyt mitään mielenkiintoista, joten varastin erään mummon rollattoorin. Annoin sen Mikko-nimiselle spugelle.
Päätin tehdä jotain hauskaa, mutten keksinyt mitään sellaista. Lopulta kuitenkin päätin ostaa jäätelöä. Huomasin kuitenkin epäonnekseni, etteivät ne ingmanin saati valion hinttarit myy jäätelöä talvella. Raivostuin niin, että menin himaan. Runkkasin. Kuuntelin linkin parkia, teroitin lusikan ja aloin viilellä ranteitani. Ollakseni tarkempi: sivuttain. Nyt vuodatan sieluani galtsun päiväkirjalle.

-Matti