IRC-Galleria

http://www.youtube.com/watch?v=uHPhI7Jb7VU


Me ollaan Maltsust (3x)
Ja sielt on hyvä lähtee

Jostain kaivoin vanhan photo albumin mun käteen tänään
Selasin sen läpi jotenki niin hämmentävää
Yhes kuvas pikku-Dani, betoni ja jämä
Mietin miten kuvast kadonnu nii mont ystävää
Kimmoki oli mua lyhyempi puol päät
Ei aikuisen vastuut, ei yhtää huolt pääs
Päiväys kesäkuus, 96, oltii pelkkii muksui
kuokittiin joka himabileis ilman kutsui
Ei nykypäivän hutsui, vaa söpöi tyttöi naapurista
Mihin ne onkaan kadonnut Stadista
Snadista asti kaikki ne matsit piti lähiötouchin, ne teki vahvemmaksi
Ne kasvatti ja nyt sun ees mies on maltsunkasvatista lähes bisnesmies
Ja hoitamat moni bisnes viel, paljon taakse jäänyt mut enemmän edes viel

kertosäe:
Muistatko eilisen
Yhdessä vartuttiin
Ajat on muuttuneet
Tiedän mist oon tulos
Muistatko eilisen
Yhdessä vartuttiin
ajat on muuttuneet
ja mis oon nyt mä diggaan millast tääl on

Jos et tienny on Dani, ystäväni
Kaksvuotiaast ollaan maltsus ponnistettu samasta pihasta
Fonklaanin poikii
Kaks lyhintä kakaraa, valkosen talon takana ei kasvaminen nii vakavaa
Yhtä matkaa me puskettiin Stadiin junalla
ja mä se joka juotti Danin ekaa kertaa humalaan
Jämän kaa kivitettiin skattalla laivoja
ja kaks tuntii myöhemmin kaikki laatattiin raivolla
Vaikutus mikä on julkisuudel on taikaa
ku muijat ei kertonu ennen ees kellon aikaa
Kuokkavieraat, Veikon koneen ikkunalta
Ja ystävii edellee, vaikka kaikki muu tippuis alta
Yhtaikaa vieläki vaik ajat muuttuu
Ja vaik vanhoi frendejä ympäriltä puuttuu
Mennyt ei saa pois, se teki meistä miehii
Ja on sun messissä minne ikinä tie viekin

kertosäe

Ja kato mitä nää vuodet on tehny meistä
Ollaan saatu osamme neideistä ja biifeistä
Mut muistatsä kun oltiin taas kuokkii niis bileissä
Tai sen kun jossain ovel unohdettiin nimet beiffeistä
Ei tarvinnu mennä toisten
Silti VIP:it Broadwaylle ku ikää seittemäntoist vee

Ja jäbäl tiimarista rillit joil et nähny lukee
Mua kutsuu vielki broidin nimel Tavastian Poke
Kaikis tärkeis elämänvaiheis oot ollu messissä
Nii viikonloppusekoilus, ku duunistressissä
Räkikset kasvaa mut pysyy silti räkiksinä
Ja meidän ystävyyttä ei voi viedä väkisinkään
Meille lojaalisuus on enemmän ku sana

Siks leimattu fullaif, meille se o elämän tapa

Kato mun käteen, homeboy, ei sitä saa poiskaa enää

Kato mun selkää, homeboy, ei sitä saa poiskaa enää


kertosäe (2x)