Joniveli - Mä yritin
Ne sanoo, etsi onni itsellesi, ja mä yritän
jakkara on hukas, onni hyllyl siellä ylimmäl
Tarttee kaataa pari puuta ja rakentaa toinen
mut siihen tarttee oman talon, pihan ja sen toisen
joka pitää hupparii sillon kun voin pahoin
ja jonkun joka ohjaa himaan asti ehjin nahoin
tiet on viitoitettu, valaistukin kyllä mut
miks upeimpiin mestoihin ei katuvalot yllä?
Löytäjä saa pitää vaikka kynsin ja hampain
no tämä tuli selväks hiekkalaatikolla varhain
Mikä on mun, on saletisti mun
ja jos jotain on mun mikä vois olla sun
niin silloin tilaisuuden tullessa omistaja vaihtuu
mut unohdan sen samantien kun paska haju haihtuu
anteeks pitää antaa ja toinen poski tarjoo
mut jos uhkaat mun henkee, Isä antakoon armoo
kertosäe:
Sit kun tää on ohi mä voin istua alas
ja viimeistään sillon se pallo tippuu jalast
Ei enää taakkaa, ei masennuksii syvimpii
vaan tyytyväinen hymy, mä sentään yritin
Sit kun tää on ohi mä en kelaa menetystä
paljon oli rahaa, tavaraa tai menestystä
katon elämääni ylhäält, alitin tai ylitin
siitä se ei jää kiinni, mä sentään yritin
Jokaiselle tiedoks, mä pidän tästä kiinni
Joniveljen manifesti, laillistakaa endorfiini
ja ei, se ei oo minkäänlaista huumetta
vaan ihan perustarve ihmisille kuulemma
mut muuttuisko paremmaks vaikka kuinka huutasin
yhden puolest, joten jatkossakin pidän suuta kii
mä en usko, että tätä muuttais ykskään bullin puhuja
Matrix puhuu totta - sinä, minä ollaan lukuja
Millä sä elät ja paljon sä tienaat?
sen ne haluu tietää sekä tutut että vieraat
ja tuntuu et se on tärkeintä ihmisille maailmassa
olla rikas ja suosittu, mut silti jotain vailla
huomist ei oo luvattu, sitä mietittävä
tiedän että sisimmässäs säkin mietit tätä
muutos lähtee sisimmästä, mut millon joku muuttuu
Mitä vittua? Voisko joku kysyy mitä mulle kuuluu
kertosäe