näyttely itsessään on ihanaa viihdettä ja energian purkamista ja osoittamista, se on mukavaa.
Tietysti se että on kipeänä, hartia valittaa jo neljättä päivää, pyörällä kaatuminen polvikin kipeäksi ja vesipullon leviäminen laukkuun ei auta yhtään.
Mutta kaikkihan on nyt iloisesti lähes hyvin kun Martikaisen uusi levy poksahti postilootaan ja nyt saa sitä kuunnella, tuntuu vain mukavasti kuinka pienet ja suuretkin huolet katoavat.
Musiikki on kaunista.