"Jonakin aikaisena aamuna Nuuskamuikkunen heräsi teltassaan Muumilaaksossa
ja huomasi, että ilmassa oli syksyn ja lähtemisen tuntu.
Lähtö tulee hypyn lailla!
Yhtäkkiä kaikki on muuttunut,
eikä lähtijä saa hukata minuuttiakaan,
hän nyhtää telttakepit maasta ja sammuttaa hiilloksen sukkelasti,
ennen kuin kukaan ehtii estellä häntä taikka tulla mitään utelemaan;
reppua selkään nostaessaan hän hyppelee,
ja lopulta hän on tiellä,
yks kaks rauhallisena kuin ties mikä vaeltava puu,
jossa yksikään lehti ei liiku."