IRC-Galleria

Nyt kuunnellaan Ministryä, josko olis niin hyvä bändi kuin odotan sen olevan.

Perjantaiksi on varattu aika näppylän poistoon. Se olikin yht'äkkiä kaksinkertaistunut. Ällö patti. Ei tule ikävä. Onneks ei edes tarvitse maksaa siitä operaatiosta.

Mitä kokeneempi on työssään, sen taitavampi on ja sitä paremmin työnsä osaa. Mitä kauemmin on työtään tehnyt, sen leipääntyneemmäksi tulee ja sitä huonommin työnsä tekee.

Nyt on sitten oikeasti tehty kouluhommia tänä keväänä. Palautin ohjelmoinnin ensimmäisen tehtäväkierroksen ja sain siitä täydet pisteet. Ja mikä erikoisinta: viimeinen palautuspäivä olisi vasta torstaina. Olen siis ensimmäistä kertaa moneen vuoteen tehnyt jotakin etukäteen. Jospa tästä loppulukukaudesta tulisikin jotakin!

Tulin eräänä päivänä vaan miettineeksi autolla ajaessa Leevi and the Leavingsin biisiä, jossa lauletaan "ei oo mies eikä mikään, jos ei valmistu talo". Ajattelin, että se on kyllä toisaalta totta. Oman talon rakentaminen on varteen otettava miehuuden osoitus. Vaikka kaipa sutä nykyään voi sen miehuutensa osoittaa muullakin tavalla (vai voiko*). Ainakin omassa mielessä on, että jos ja kun rakennetaan uutta tai kunnostetaan vanhaa, niin on se minun - miehen - tehtävä toteuttaa kaikki itse tehtävissä olevat työt. Onpa taas oikein himot siihen. Sekä remppaan että miehuuskokeeseen.

Omistusasunto olis kyllä kiva, kuten Sanni onkin mulle jo siitä puhunut. Saisi ihan vapaasti laittaa sen sitten sellaiseen kuntoon kun haluaa. Eipä tulisi kikaan valittamaan siitä että on proppaillut seiniin tai maalannut ne muun väriseksi kuin valkoiseksi. Omassa asunnossa saattais päästä mun sisäinen remonttireiskakin oikein kunnolla valloilleen! Kaikkeahan on kiva nikkaroida jo muutenkin.

Mulla on oikeassa käsivarressa ärsyttävä näppylä. Se ilmaantu joskus Joulukuun alussa sellasena 'finninä', jota reippaana poikana yritin ensin puristaa. Sitten siihen alko paisua sellanen punaruskea patti, joka vaurioitu helposti ja alkoi vuotaa verta. Patti kasvoi koko ajan isommaks, eikä sitä voinut puristaa tyhjäksi. Samalla se alkoi vuotaa verta enemmän ja se oli vaikeampi tyrehdyttää. Laastarilla sai kyllä verenvuodon estettyä, mutta varsinaista tyrehtymistä ei tapahtunut, vaan pahimmillaan, kun vaihdoin laastarin parin päivän kuluttua, verta alkoi heti valua. Pahkura onvain paisunut entisestään ja alkaa olla pikkusormen pään kokoinen. Tiistaina sentään pääsen omalle lääkärille, joka toivottavasti passittaa pian sen poistavalle lääkärille. Vittumainen näppy.

Windowsin suhteen päädyinkin asentamaan pelkän Windows XP:n. Menee turhan monimutkaiseksi kikkailuksi jos on liian monta eri käyttistä. Ja tämä kun toimii ihan riittävän hyvin.

Huomenna sitten takaisin kouluun ja töihin tekemään asennusta. Hitto kun ei ole tuohon porakoneeseen akkulaturia. Kusessa ollaan jos pitää paljonkin porailla reikiä. Sanni saakin sitten jäädä Eelin kanssa kaksin tai mennä jollekin Sannin kavereista kylään.

Taas on windowsin asennuskokeilut menossa. Päätin että asennan koneelle muutaman eri windowsin eri osioihin ja kokeilen mikä toimii hyvin ja nopeasti ja pidän sen ja ehkä poistan loput. Mutta onneks on kyseessä vasta kakkoskone, joten ei se vituta ollenkaan.

Nykyinen windowsi on vähän turhan raskas pyörittää. Kaikki käy kuin hidastetussa filmissä ja projektorin koneisto tökkii kaiken lisäksi.