IRC-Galleria

Viime yö oli melkoisen kumma. Kävin vessassa ainakin kolme kertaa. Aavemaisuus vainosi kaikkea unta. Toisaalta odotin oman lapsen syntymää ja toisaalta ajattelin että pian joku menee synnyttämään kuolleen lapsen. Kuinka siinä oikein voi nukkua tai ajatella olevansa oikeutettu onneen. Uni oli aina vain levottomampaa, kunnes koitti aamu ja pitikin nousta ylös. Sama ankeus on vainonnut koko päivän. Vaikka kaikki asiat on hyvin ja päiväkin kulunut melko mallikkaasti, silti on ollut sellainen ankeus, kuin varjo joka on mukana kaikessa ja kaikkialla.

Näin viimeyönä unta, että oltiin menty sairaalaan synnyttämään ja Sanni makasi siinä synnytysvuoteella. Unessa tapahtui kaikkea outouksia, joita en edes muista. Omat porukat siellä ainakin pyöri mukana jonkin verran. Odotan jo kovasti, että päästään synnyttämään. Saan vihdoin nähdä oman lapsen ja ottaa hänet syliin. Jotenkin niin säälittävää ajatella, että vastasyntynyt on niinkin avuton, ettei osaa muuta kuin itkeä. Ja itkeminenkin on vastasyntyneelle niin heikkoa - eikä onneksi pahan kuuloistakaan.

Nyt alkoi messengerit ja msn:t pyörimään normaalisti. Eikä tarvinnut muuta tehdä kuin ottaa päiväunet. Ihme juttu kun nukutti niin hyvin. Jos se sitten johtui siitä kun sain antibiottikuurin poskiontelotulehdukseen ja söin ensimmäisen napin juuri ennen unten maille menoa.

Mikähän tänään on. Messenger ei toimi ainakaan. Luulin että vika olisi omassa koneessa tai päässä, mutta myöskään msn:n kotisivut ja hotmail ei toimi lainkaan. Paska mikä lafka tuo microsoft.

Olipa viikonloppuna poskiontelon tulehdus ja nyt on sen jälkeiset menossa. Korvat lukossa jä pää on kuin täynnä räkää ja mätää. Hyvä se tässä nyt on yrittää kuunnella uutta levyä kovin tasokkaasti.

Nyt se saapui. Kokonaiset kuusikymmentäkaksi minuuttia ja kaksi sekuntia CMX:n uusinta levyä Talvikuningasta. Oli aika inhottavaa odotella, milloin se postin kantaja kiikuttaa sen luukusta sisään. Joskus kun posti on tullut kymmenen aikaan ja joskus vasta kahden maissa. Nyt se tuli vähän ennen yhtä. Ensikuuntelu menossa. Ensivaikutelmakin on ihan hyvä, jopa poikkeuksellisen hyvä, kun yleensä on kestänyt aika ptkään ennen kuin olen saanut totuttauduttua CMX:n uusimpaa tuotantoon. Tämä levy soi nyt sitten oikein urakalla niin että kaikki kappaleet syöpyy kunnolla mieleen. Paitsi levyn toinen raita "Resurssikysymys" joka on niin tiukkaa HC:ta ettei sanoja ehdi kuunnella mukana.

Niin ja sainpa vihdoin myös tilaamani muistit tietokoneisiin. Vihdoinkin on kunnon vanha ja toimintakuntoinen pelikone 90-luvun puolesta välistä. Eipä MineBombers pyöri liian nopeaan eikä tarvitse käyttää kurjia DOS-emulaattoreita.

Taisin juuri keksiä maailman tylsimmän televisio-ohjelman tai DVD-julkaisun tai mikä lieneekään. Se rakentuisi pelkästään BigBrotherin TV-lähetysten niistä osista joissa Einari on roolissa kuin roolissa ja se koko ohjelma tai DVD keskittyisi pelkästään Einariin. Eipä siinä varmaan mitään älykästä sanottaisi tai tehtäisi. Ei edes mitään luovaa tai innovatiivista. Siinä vain seurattaisiin ha hiplattaisiin. Aina vain ja kaiken aikaa. Sellainen olisi se DVD.

Eriävän mielipiteen saa toki esittää jos jollakulla sellainen on.

Palataanta taas BigBrotheriin ja siihen Einari-nimiseen poikaan. Panin nimittäin merkille, kuten jo oletinkin, että 'Einari nari pieri ja pani' ei kertakaikkiaan ole sanonut tai tehnyt mitään sellaista, joka olisi kannattanut ihan televisiossa asti näyttää. Toki hän on ahkerasti kaikessa mukana ja varsinkin liimautuneena niihin kahteen naiseen, mutta ei se poika tunnu keksivän mitään omaa sanottavaa tai tehtävää. Aina vain seuraamassa muita ja matkimassa muiden tekoja.

Pankaapa tekin merkille. Ällöttävä ja mitätön nuori mies se on!

Oli sitten ihan pakko tilata to CMX:n uusin levy, Talvikuningas, sen erikoispainos, jota on painettu tälle vuodelle 8000kpl. Ne on kaikki numeroitu ja lisäksi tulee joku 40-sivuinen libretto. Mitään muuta versiota tuosta levystä ei tänä vuonna sitten saakaan. Ja lättyhän maksaa nelisen kymppiä. Melko iso raha yhdestä CD:stä, mutta tilasinpa sen silti. Jos nuo 8000 loppuu niin sitten ei tosiaankaan saa mitään levyä tilalle vähään aikaan ja onhan se hienoa omistaa tuollainen keräilykappale yhdeltä lempibändeistään. Keskiviikkona (julkaisupäivä) se sitten loksahtaa postiluukusta sisään. Pitääkin laittaa se heti kuunteluun. YleX:llä se on kuuntelussa samana päivänä je torstaina on jossain nähtävillä joku levyyn liityvä video.

Oli pakko!

Olenpa sitten minäkin päätynyt katsomaan tuota Suomen kovinta TV-spektaakkelia, BigBrotheria eli BrickBotheria, kuten sen joskus sanon. En ole ennen moisista ohjelmista välittänyt, enkä kiinnustunut ihmisistäkään sen koommin. Mutta tällä kertaa alkujakossa silmääni osui eräs henkilö, josta sain jo parissa sekuntissa niin tarkan ja rasittavan henkilökuvan, että joudun nyt katsomaan BB:ia pelkästä ärsytyksestä.

Tämä henkilö on juuri sen oloinen, etten varmastikaan tulisi hänen kanssaan toimeen missään. En kotona, en koulussa, enkä varsinkaan BigBrother-talossa. Tai armeijan leivissä. Seuraa persoonallisuus analyysi:

1. Tämä henkilö on omassa päässään aika itsekeskeinen ja luulee itsestään aivan liikoja. Hän kuvittelee olevansa jokseenkin hauska, vaikka todellisuudessa hän vain toistaa muilta kuultuja juttuja ja kopioi käyttäytymismalleja muilta ja muodostaa niistä hyvin epäaidon ja luonnottoman kokonaisuuden. Tämän tyypin ihmisille on tyypillistä se, että kun tällaiselle kertoo vaikkapa jonkin hyvän jutun, niin pian kuulee, kun hän kertoo sitä nurkan takana toisille. Ainoana ongelmana on se että, jutun kerronta ei todellakaan ole näillä ihmsillä veressä.

2. Hän on vielä kiimainen teini. Murros ikä monilta osin siis pahasti kesken. Naamalta näkee heti, että hän kuvittelee saavansa vastakkaiselta sukuppuolelta haluamaansa seksuaalista hyväksyntää ja tyydytystä, kertoessaan aivan naurettavia juttuja ja esittäessään omaa ihme show'ta. Kyllä sen näkee että joka hetki hän vain esittää ja esittää jotakin muuta kuin oikeasti onkaan.

3. Hän roikkuu vaikka väkisin aina porukan viisaampien ja suositumpien joukossa ja on ottavinaan osaa jokaiseen tekemiseen, vaikka on selvää että asiat sujuisivat paremmin ilman hänen läsnäoloaan. Hän paistattelee muiden huomiossa ja hyvyydessä ja mielensä syövereissä ottaa siitä kuin osan itselleen ja alkaa jatkossa kuvitella liikoja itsestään.

4. Vaikka jotkut ehkä hetken aikaa saattavatkin huvittua hänen seurassaan, on hänen seuransa sellaista seuraa, etttei sitä kukaan koskaan jää kaipaamaan. Ei tällaisen ihmisen poissaoloa huomaa - tai korkeintaan positiivisessa mielessä, kun huomaa ettei seurassa ole enää ketään ahdistavaa henkilöä.

Olen aivan varma, että jos joutisin tämän henkilön kanssa tekemisiin, joutuisin ennemmin tai myöhemmin sanomaan ne suoraakin suoremmat sanat, jotka vetäisivät koko porukan hiljaiseksi hämmästyksestä: "Voiko noin suoraan edes sanoa?". Tiedän tämän tyypin henkilöt liian hyvin. Tulee mieleen niin vahva kombinaatio kahdesta/kolmesta jo tuntemastani henkilstä, että olen aivan varma. Kiitos '**nari nari pieri ja pani' - kiitos tästä vihasta.

P.s. saan aina kilarit kun näen 'reinot' hänen jaloissaan.