Tajuakte. Ny o vuas kaksnollanollakahdeksa. KAHDEKSA. Just ko oppin kirjottamaa, et seittemä, ni täytyyki osat kirjottaa, et onki kahdeksa. Kahdeksa ja seittemä o iha erilaissi, ei tuu olemaa helppoo. Ja ain ko vuasi o vaihtun, ni mää en oikeest muist, et mikä vuasi ny o. Tai siis muistan, et joo, ei oo enää nollaseittemä, mut en tie, et onk nollakaheksa, vai nollayheksä vai mikä. Äskönki piti tarkista lehdest, et onk nollakahdeksa vai nollayhdeksä. Suruisaa. Mut ehkä sil ei oo mitää välii, ko ne on numeroja ne. Numerot ei muutenkaa leiki mun kaa.
NUMEROT ON PELKKÄ NOLLAKELI! Ja nollakeli ei oo mitää.
Huamenna mut jätetään heitteille. Äiti ja isi lähtee risteilemään ja Jaakko ajaa mut poijes. Ko kaik sen apinakaverit, ko lähtee sen kaa maanantain leikkimää sotaleikkei rumis vaatteis, tulee tän leikkimää sen kans. Ja mut kylmästi hyljätään.
Mut hei, älkää ny itteenne teloko.