IRC-Galleria

Viikko taivalkoskella meni nopeasti ohi. Oli siistiä. Melko lyhyitä päiviä, 9-10 tuntia. Torstaina ei ees hirveesti satanu. Ei tunnu oikein prolta, mutta en oo kyllä kämminykkään. (juurikaan, kai) Niin ja taas perjantaina mojautin pääni MS Ukkomajavan karmiin oikein nohevasti. Olisin varmaan itkeny mutta ko en muista miten se tehään. On se rankkaa.

Ens viikko qsamossa. tai oikiastaan seuraavat 4... hohoi.

Oulussa on kivaa, taas. Ihan vitun siistii. Vittu ku on pata jumissa. Kävelin melkein 2 tuntia 4 kilometrin matkaa. Loppuvaiheessa vettä tuli kun aisaa esterin perseestä. Eipä tarvinu mennä suihkuun. Tissuttelen.

Suomeen tuodaan elokuun alussa Jaappanista RX-7:aa muutama kipale ja Supraa... taitaa olla koeajon paikka... :D Verojen kanssa rx-7 ehkä 10000-16000, Supra 14,000-20,000 egee... Ja pirusti Skylinea tulossa kanssa. Helsetti ko kuumottaa. Ja onhan täälä jo muutenki kuuma. Mutta ei se kuuma kesällä haitanne.

Toyota Supra 3.0 Twin Turbo

Malli: JZA80 RZ
Moottori: 6-syl 3.0L Twin Turbo (2JZ-GTE)
Vetotapa: takaveto
Vaihteisto: Manuaali
Ohjaus: RHD
Kuntoisuus: Grade 3,5 (hyvä)
Huoltohistoria.

Varausmaksu 4900 €
Tax-free 11900 € + verot.

Tarttis fyffee. Mie tahon.

Ai niin. Muutenki elän jo miinuksella. Muttako... *huoh*
Lotto vetämään.

Skyline irtoais 6000:lla taxfreenä...

Tietokoneita. Pääpiru itekkään ei ois keksiny semmosta kidutuslaitetta kuin Bill Gates sai aikaseksi. Windows on niin vitun hieno! Ensin se antaa turpaan ja kysyy sitten vielä että tahtooko lisää. Ja jos jotain ikinä "tieto"koneellaan meinaa tehdä niin, pakko sitä on ottaa taas uus satsi paskaa niskaan. Windowsin supernörttiosasto saa varmaan palkkaa siitä kuka tekee löysintä ja bugisinta koodia. Voidaan sitten tehdä gigatavujen kokoisia päivityspaketteja ja jotka vie sen vähäsenkin muistin mitä XP ei ole siihen mennessä voimalla ja väkivallalla jo anastanut muilta oikeilta ja rehellisiltä ohjelmilta. Mten vitussa voi olla mahollista että windows XP Professioanääl kuluttaa 340 megatavua muistia? MITÄ VITTUA? Mitä eroa XP:ssä on muka niin paljon aikaisempiin wintoosan versioihin? No ei mitään niin isoa mikä oikeasti selittäisi sen että aina kahden vuoden välein pitää ostaa uusi kone. Tai vähintään nollata ja uusia edellistä. Sikäli vituttaa myös jälkikäteen lähetetyt "päivitykset" Vittu jos ostan auton, vaikka kuinka osamaksulla, niin ei siihenkään lähetetä saatana rattia "päivityksenä." Tai ominaisuutta kääntyä myös vasemmalle.

Sitten toisekseen vittu että ottaa aivoon laitteistojen epäyhteensopivuudet. Tietysti on ymmärrettävää että useiden laitevalmistajien, standardien ja ohjaimien sekamelskassa, voi joskus käydä niin että tietokoneen osa X ja Y ovat muuten toimivia osia, mutta jos ne laittaa samaan koneeseen niin syntyy laiteyhteensopivuus. Tämä on tietysti hieman kettumaista koska harvemmin laitteen X paketissa lukee että nussin kyllä tuon, tuon ja tuon kanssa mutta laitteen Y kanssa en edes pussi päässä. Ja tämä johtunee siitä että kellään ei ole resursseja tutkia kaikista eri laitteista muodostuvia kokoonpanoja koska niitä olisi lähes äärettömään verrattava määrä. (TMS. Ei nussita pilkkua siellä)
Hämmäntävää on se että aina ostaessani tietokoneen, ja huolimatta siitä valitsinko osat itse tai en, niin varmaa on että kone tekee itsemurhan jo hyvin nuorena ja yrityksiä riittää joka päivälle. Ja kun kone on sitä tarpeeksi kauan yrittänyt niin sitten avitan lekalla.

Vittu että vihaan valittajia, mutta niihän olen itsekin joten vihaan myös itseäni. Nyt on siis hoidettu sekin pois alta. Vihaan ihmisiä joitten pääasiallinen tehtävä on valittaa JOKA vitun asiasta. Yhyy, väärän väriset sukat. Yhyy, puoli astetta liian lämmintä/kylmää. Yhyy, mun bändi on parempi ku sun bändi, nii kerta. Yhyy. Ennen oli kaikki paremmin ja leipäkin maistu leivältä. Toisaalta valittamisessa on se kiva juttu että se ainakin mulla keventää mieltä. Toisaalta liika keveneminen voi olla pahasta ja sitten mieli leijailee pois. Sitten pitää taas synkistellä ja murjottaa jotta onpi mieli raskaampi ja kohta taas maassa. Jotta voipi sitä keventää taas kohta valittamisella ja tyhjänaikaisella ilakoimisella, kukin tavallaan. Elämä on yhtä helvetin suurta petrimaljaa. Jakautukaa, Jakautukaa!

Tuli sitten nukuttua tuossa yks päivä kokonaan pois. 26 tuntia sikiöasennossa sängynpohjalla. Kumma homma kun tuntuu että nukuttaa vaan ja mitään ei saa tehtyä. Se on tämä kevät vissiin. Pitäs olla reipas olo ja blahblah. Kuka muka sanoo että pitää olla keväällä mukavaa ja pirteänä? Paskapuhetta. En jaksa leikkiä pirteää enkä mukavaa. Jos ahistaa niin jaan sen mielelläni kyllä muitten kanssa, mitä kyseenalaisemmilla tavoilla tahansa.

Taitaa olla vaan niin että pitää alkaa hakia jotain sisältöä elämään. Mitä ikinä se sitten semmonen onkaan. Perverssiä mutta jos vaikka alkais siivoamaan, taas. Turhaa, kaikki on turhaa. Murehdin eilistä ja pelkään huomista. Nykyhetki menee haaveillessa ja elellessä oman pään sisäisissä fantasia maailmoissa. Pilvilinnoista tippuminen tekee kipeää, mutta onpahan sitten vakaata maata mistä taas ponnistaa. Pohjaltahan ei pääse kuin ylöspäin. Paitsi jos sattuu omaamaan lapion ja järkkymättömän tahdon päästä vielä syvemmälle.

On se jännää, illuusio todellisuudesta... se on mielenkiintoista...

Laskeskelin että noin joka kolmantena päivänä olen lyönyt pääni (keskiarvona) tämän vuoden aikana johonkin. Tänään kokkailin ja löin taas pääni helvetin nohevasti kaapin oven kulmaan. Seurauksena päänsärky, oudosti jomottavat leukaperät ja vitun tyylikäs arpi hiusrajalla. Oletan että joka kerta kun lyön pääni onnekkaasti johonkin kulmaan niin oletettu älykkyysosamääräni tipahtaa muutaman prosentin. Tämä taas johtaa siihen että lyön pääni yhä herkemmin johonkin. Että näin. Normitilanteessa olisin raivonnut sen kaapin oven kanssa ainakin 10 minuuttia mutta nyt oli vain parempi pitää turpa kiinni. Aionkin pian mennä pihalle päästämään paineet pois. Sokea, tyhmä ja aikaansaamaton.

Koko kaks viikkoa söi miestä ja viimisellä viikolla sairastelu vei sen vähäsenki terän. Jännittyneenä odotellen tuloksia. Kolme vuotta näitä tuotantoja tuli odoteltua, ja nyt ne on sitten ohi. Kysymys kuuluu, että mitäs nyt sitten?

Tulipa käytyä sunnuntaina Pullingissa laskemassa. Kaupan päälle ilmaiset päivän liput, johtuen hissivastaavan toheloinnista. Jee. Oli hauskaa, mutta se loppui taas liian aikasten.

Viime yö meni jonkinasteissa horkassa. Heräsin vähän väliä säpsähdellen ja yhen kerran ponkasin vaan yhtäkkiä ylös kesken unen. Eikä oikein mitään tietoa että miksi. Ja aamulla väsytti taas niin paljon että lauseitten tai oikiastaan jopa yksittäisten sanojen muodostaminen puski hien pintaan. Olipa aamulla muitaki väsähtäneitä liikkeellä.

Noin kuukauden ajan nähnyt aivan uskomattomia unia. Ei riitä tajunta niihin. Onpa kumma.
Folklandia 2007 takana. Luulin että olisin väsynyt kun tulisin sieltä, mutta itseasiassa olin väsyneempi sinne lähtiessä. Ei krapulaa, ei painajaisia. Mut mie olinki nyt niin nätisti että voi voi. Sinänsä outoa minulle olla niinkin vähän sekasin.

Vaan olihan sielä hauskaa!

Hmm. "ei saa ruokkia. ei kirkkaita värejä, voi ärsyyntyä"

Joululoman alusta asti sain takaisin sen joka on ollut hukasa jo varmaan ainakin 7 vuotta. Unirytmin. Mutta nyt! Illalla viimeistään 10:n aikaan tulee uni, ja aamulla viimeistään 8:lta ylös, yleensä ennen 7:aa. Täysin ilman pakottamatta tai mitenkään yrittämättä, näin vaan kävi. Asiat loksahteli kohilleen. Luultavasti kyse on jostain muustakin, isommasta. Tosin tässä kohtaa koputtaen puuta!

Tuossa aamusta herätessäni tajusin että se asia mitä eniten haluan, on myös se mitä eniten ehkä pelkään... ja siihen on syynsä. Tämä koskee myös erästä toista asiaa, joka voisi muuttaa elämääni, no sanotaan että radikaalisti. Onko kyse täysin molemmissa muutoksen pelosta? Luultavasti. Vaikka kuinka väittäisin ulospäin että pidän jatkuvista muuttuvista olosuhteista, on totuus kuitenkin se että olen jumiutunut vakaisiin asioihin. Muuttumattomiin tilanteisiin. Periaatteessa menneeseen. En oikeastaan haluaisi että mikään juuri muuttuisi...

En haluaisi että kukaan muuttaa muualle, tai että välit ihmisten kanssa muuttuisivat erilaisiksi tai että ihmiset muuttuisivat! Mutta kyse on oikeasti siitä että jos ympäristö muuttuu se vaatii muutosta myös minulta ja sitä minä ilmeisesti en halua.

Ja nyt, kun tuntuu että olen "muuttunut" niin se tuntuukin aikasta pirun hyvältä! Kyllähän sitä varmaan on joka vuosi muuttunut. Muutokset vaan niin hitaita että niitä ei huomaa.

Jos etsit ihan kivaa löydät sitä silloin tällöin, mutta et koskaan parasta. Jos etsit parasta, löydät usein ihan kivaa ja parasta silloin tällöin. =)