IRC-Galleria

Kaunista...

Pariskunta oli mennyt yöpuulle. Maattuaan muutaman
minuutin sängyssä mies pieraisi ja sanoi: "1-0".
Vaimo kääntyi selälleen ja kysyi: "Mikä ihme tuo nyt oli?"
Mies vastasi: "Se oli futispieru!"
Hetken päästä vaimo päästi pierun ja sanoi: "Maali, peli on tasan!"
Viiden minuutin kuluttua mies pieraisi uudestaan ja sanoi:
"2-1!"
Vaimo ei halunnut jäädä toiseksi vaan repäisi kunnon paukun
ja sanoi: "Maali, peli on tasan!"
Viisi sekuntia myöhemmin nainen päästi pienen tuhnun ja
sanoi: "pukkaamalla3-2".
Mies ei kuitenkaan halunnut hävitä naiselle. Hän ponnisti
todella kovaa, mutta mitään ei tapahtunut. Koska häviötä ei missään
nimessä hyväksytä, mies päätti pistää kaiken likoon. Kuitenkin
pierunsijaan mies paskansi sänkyyn.
Vaimo katsoi miestään ja kysyi: "Mikä hitto tuo oli?"
Mies vastasi: "Puoliaika, puolten vaihto!"

"uutta biisiä!"...yövuorot on näköjään luovuudelle omintakeisinta aikaa

(Alkuper. Terry Jacks - Seasons In The Sun) ettäs tiiätte

Goodbye to you, my trusted cook.
We've known each other since we're nine or ten.
Together we baked cookies or pies.
Learned of sugar and ABC's,
skinned our chickens and skinned our hams.

Goodbye my cook, it's hard to bake,
when all the buns are burning in the oven,
Now that the smoke is in the air.
Pretty buns burn everywhere.
When you see them I'll be there.

We had joy, we had fun, we had raisins in the bun.
But the buns that we baked
were just dough out of yeast.
Goodbye, Papa, please bake for me,
I was the plaited bread of the family.
You tried to eat me right from oven.
Too much wine and too much dough,
wonder how I get along.

Goodbye, Papa, it's hard to bake
when all the buns are burning in the oven,
Now that the smoke is in the air.
Little buns burn everywhere.
When you see them I'll be there.
We had joy, we had fun, we had raisins in the bun.
But the wine and the dough,
like the raisins, all have gone.

Goodbye, Michelle, my little bun.
You gave me gas and helped me find the sun.
And every time that I was down
you would always bake around
and get my buns back in the oven.

Goodbye, Michelle, it's hard to bake
when all the buns are burning in the oven,
Now that the smoke is in the air.
With the flour everywhere.
I whish that we could bake buns there.
We had joy, we had fun, we had raisins in the bun.

But the stars we could reach
were just starbuns on the beach

Trivium tapaaminen @ helsingin jäähalli 27.11.2008

Jumalaut, kerranki meni nallekarkit tasantarkkaan tasan!!

Vieläkin on täpinöissä vaikka jo tiistaina alkoi tärinät. Jooh nyt tiedän milt teinixtytöist tuntuu jos ne pääsis tapaamaan esim. jonne aaronia :D ihQ!!

Taisteluparina on korkkareista ja huumorimusiikinammattilaiset ry:stä tuttu Abbore. Kaksi DarraPaskalta haisevaa junttirockaria, joiden läpän laatu tappaa talossa ja puutarhassa, on tulossa Helsinkiin. Luulisi olevan varuillaan jäähallissakin ;-)

Siellä sitten venailtiin jäähallin pihalla muiden kilpailun voittaneiden kanssa ihan paskat housuissa, jännitti meinaan sen verran et olis koko aikaa tarvinnu olla kurat vääntämässä. Roadrunner Recordsin Nina Rung haki porukan halliin jonkun takaovisimman takaoven kautta mitä voi olla, ja siinä "eteisessä" odoteltiin hetkisen aikaa. Vieressä näkyi myös Slayer-yhtyeen toimisto, missä tyypit jauho kunnon jenkkimurteella jotain tulevasta keikasta. Yksi naseva kuulapää sieltä putkahtikin ja kyseli;" What are you all doing here??" vastasin "To see Trivium!" johon kuulapää tokaisi "They arent here!" ja nauroi kuraisesti.

Odottelu jatkuu. Ohitsemme käveli Mastodonin laulaja pipo silmillä lauleskellen ja karkasi luultavasti röökille. Varsinainen Iron Tusk sillä parralla. Näin Matt Heafyn viereisessä huonessa mutta hävisi saman tien. Ei olisi uskonut, että se nörtin näköinen hemmo oli Matt Heafy! En ole Ascendancy levyn jälkeen nähnyt jätkää muualla... Ohitsemme käveli aivan WWE Smackdownista tutun Viscera-karpaasin näköinen ja kokoinen bodyguard. Siinä vaiheessa oli tosi niukalla, ettei ollu kurat housuissa, jätkä oli sen verran pelottavan näköinen. Pienen kivitalon kokoinen!

Pääsimme vihdoin ja viimein huoneeseen jonka seinät olivat vuorattu HIFK julisteilla ja taktiikkatauluilla. Roadrunner Recordsin oma kuvausmies hääräsi kärpäsenä seinällä. RR:n Nina Rung, joka järkkäsi tapaamista keikkui ovella ja 5sek välein ilmoitti "joo jätkät tulee ihan just..." tais siinä kuulua 32.5 kertaa tuo lause. Vihdoin ja viimein Trivium astelee huoneeseen ja päässä ei liiku muuta kuin "Voi vittu Trivium voi vittu trivium voi vittu trivium..." Jätkät tulevat innokkaan näköisinä ja vuoroon perään huutelevat Hello! johon me jäykkäpaskaiset fanit vastaamme: "Hhh-h-hello..."

Alkukankeuden jälkeen hyökkäsin tietenkin ensimmäiseksi rumpalikollegan kimppuun, koska tärkeintä oli saada reenipädiin rumpalin nimmari! Mukana oli myös nippu Triviumin cd-booklettejä joihin sain kaikkien nimmarit. Oli jotenkin yllättävää, että Triviumin jätkät olivat niin rentoja ja mukavia ottaen huomioon kohta alkavan keikan. He suorastaan hakeutuivat yhteiskuviin, johtunee siitä että halusivat nopeasti pois tilanteesta :D

Leikki sikseen. Juttelin rumpalin kanssa mukavia ja kysyin häneltä "How do you prepare for a gig mentally?" (tätä olen aina halunnut kysyä bändin rumpalilta, joka on asiansa ammattilainen ja voi puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä). Hän vastasi;"Uuum, i dont know... I'll just try not to think about it, an hour warm up before gig and maybe one or two beers, thats about it". Vastaus ei ollut yllätys, niihän suurinpiirtein kaikki tekevät. Mainitsin omasta bändistämme ja kerroin kuinka minua jännittää aina vitusti ennen keikkaa. Hän tokaisi "yeah it never goes away, it's natural." Hänen sanomanaan se jotenkin lohdutti ajatellen tulevia omia keikkoja, vaikka ei tullutkaan yllätyksenä.

Rupattelun jälkeen kiersin muut Triviumin jäsenet läpi, ensin Paolo, Matt ja lopuksi Corey. Jokainen heistä kysyi "Hi! How are you doing?" jokaiselle vastasin erilailla ja ihan sekavasti kun ei oikein saanut sanaa suustansa; tilanne oli niin häkellyttävä. Lopuksi otettiin koko porukasta ryhmäkuva. Triviumin kätteli onnekkaat fanit ja lähti vähin äänin valmistautumaan keikkaa varten. Olo oli tapaamisen jälkeen outo; "onneksi se on ohi!" ja toisaalta, "olispa ne ollu viäl vähän aikaa kauemmin" :)

Nyt juuri tällä kirjoitushetkellä Triviumin Ascendancy leyvä kunnellessa, tulee väkisinkin mieleen, että ei uskoisi, että tapasin nää jätkät just muutama tunti sitten. Voi johtua siitä, että median antama kuva kaikista rock/metal-bändeistä ensivaikutelmasta on mielestäni AINA ollut raju,"ilkeä" ja joskus jopa raaka. Face 2 face tilanteessa tyypit vaikuttivat aivan joltain aivan muun tyyliseltä, ihan eri genrestä tulevalta bändiltä :D tatuointeja ja lävistyksiä lukuunottamatta.

Lisää kuvia ja videotaltiointi tullaan julkaisemaan osoitteessa www.roadrunnerrecords.fi

Kiitti jos jaksoit lukee kokonaan,

Batteri_

Listaa seitsemn laulua, joista tll hetkell pidt. Genrell ja sanoilla ei ole vli, eik haittaa vaikka laulu ei edes olisi mitenkn hyv, kunhan itse nautit siit. Kopioi nm ohjeet omaan pivkirjaasi/blogiisi/journaliisi niiden seitsemn laulun kanssa. Nakita sitten seuraavaksi muutamia henkilit nhdksesi mit he kuuntelevat.

---

1. Slipknot - Psychosocial

2. Metallica - Day that never comes

3. Stone Sour - Through glass

4. Machine Head - Clenching the fists of dissent

5. Nine Inch Nails - The Great Destroyer

6. Otep - Ghostflowers

7. KISS - Deuce

---

Haastan:

BobF

-Jusa'

Iigel69