Tänään oli kivaa, kai. Yleensä jos minulle tapahtuu positiivisia asioita, unohdan ne heti. Negatiiviset asiat muistan lopun ikää. :D Ehkä se on jokin puolustusmekanismi.
Minua vain painostetaan niin painokkaasti positiivisuuteen, että kai se on pakko ruveta myös sitä harrastamaan, ainakin osapäiväisesti.
Tänään oli kiva, kun heräsi kellonsoittoon ja ehti työkkärin infoon. Viime kerralla nukuin pommiin ja en ehtinyt paikalle.
Joskus on kivaa, kun huomaa tietävänsä jotain asioita, ja pystyy käyttämään niitä hyväkseen.
Esimerkkinä vaikkapa tietokoneet. Olen huomannut että jos jollakin ystävällä on konepulmia, minä olen soittolistalla kärkipäässä, ehkä jopa kolmantena. :)
Olen muuten päättänyt saada töitä. En ehkä ammattia vastaavaa saa, mutta jotain kumminkin. Olen tällä hetkellä siinä tilanteessa että minkä tahansa työn sitten bongaankin, muutun hetkessä rutiköyhästä kroisokseksi. Noin niinku suhteutettuna. Se on mukava ajatus.