IRC-Galleria

Nyt, kun kuljen töissä, en jaksa olla netissä niin aktiivisesti, kuin ennen. Blogiani päivittelen, silloin, kun huvittaa ja täällä käväsen vaan ani harvoikseni katsomassa käykö, joku nakkaamassa kuviani kommenteilla. Ei käy. En ole ollut itse aktiivinen nettikävijä ja se näkyy myös muiden osalta. Tuntuu, että elämäni on tyhjetynnyt rahan tienaamisen takia. Töissä on kivaa, mutta jotenkin tuntuu, että olen tyhjää täynnä, eikä minua oikeastaan kiinnostaa mikään samalla mitalla, kun ennen on kiinnostannut.
Mietin myös, että johtuuko tämä ilmiö myöskin siinä, että olen asunnut jo yli vuoden "suurkaupungissa", että minusta suoraan sanottuna on tullut kylmempi ja tunteetomampi muita kohtaan ja itseäni. Tosin niin sanottussa rakkauselossani kohtasin tänä vuonna omaan kokemuspohjaani liian raastavan kolhun, joten saattaa olla, että sen takia, en ole ollut kiinnostunnut kunnolla mistään, mikä eloa kuljettaa eteenpäin. Sillä tulin vahvasti siihen tulokseen, että olen ollut hullu, kun olen uskonnut niin harhaiseen ja ärsyttävään asiaan, kuin rakkaus. Uskon tällä hetkellä vahvasti yksillösyyden kehittämiseen, mikä on tehnyt minusta hieman eraakoivan kaiken suhteen. En biletä samalla mitalla, kuin aikaisemmin, en jaksa shoppailla uusia vaateita kaupasta, koska en ole käyttännyt puolia entisistäkään, mutta kirpputoreilla käynti sentään on säilynnyt samanlailla, kun ennenkin. Mutta siihen on tullut uusi ilmiö, vienkin itsekkin vaateita sinne. Nytkin on lähdössä kaverin mukaan kolme säkkiä turhia ja liian pieniä vaateitta. Tai noh en aivan itse. Mutta mikä minua vaivaa? Syksy? Aikuisuus? Suurkaupungin kylmät tuulet? Sopeutuminen ? Kehittyminen ? Miehistyminen ? Sinkkuna liian kauan? Jotain on meneillään, enkä itse tiedä yhtään, että mitä. Vai olenko yksinkertaisesti katkera, etten koskaan pääse opiskelemaan ammattikorkeaseen sitä mitä tahtoisin ja jään työnorjaksi ilman päämäärää??? Hmn.