Vietin päivä pari sitten kavereitten kanssa iltaa ja tuli juttua siitä että uskaltaako nykyään olla oma itsensä.
Tämä olkoon hiljainen kannanottoni siihen keskusteluun kun en sitä itse voinut ottaa esille.
En usko onnellisuuteen jos sen pitää perustua kulissiin jota on pakko pitää koko ajan esillä, ihminen ei voi olla oikeasti onnellinen jos ei voi olla oma itsensä. Nykyaika perustuu kauhean paljon stereotypioihin ja ryhmiin: Itse kuuntelen metallimusiikkia hyvinkin paljon mutta en ole halunnut koskaan siis koskaan kuulua mihinkään porukkaan missä en voi olla oma itseni.
Olen ruvennut katsomaan eri kannalta asioita: olen sinut menneisyyteni kanssa ja olen saanu enemmän itsevarmuutta olla enemmän se ihminen mikä olen enkä sitä mitä muut ihmiset minulta odottaa!
Lopuksi haluan sanoa olkaa omia itseänne :)