Unen maailmasta en tahdo pois
siellä on kaikki hyvin
todellisuus koostuu pirstaleista
en tiedä onko helpompi olla paikallaan
tekemättä mitään
vai uuvuttaa itsensä liialla tekemisellä
ajatukset pyörii hurjalla vauhdilla
tahtoisin tilaa hengittää
Ennen minulla oli vahva ulkokuori
nyt siinä on reikä
se ammottaa valloillaan
päästäen kaiken pahan sisään
en sitä pysty purkamaan
pahaa oloa en tahdo silti näyttää
verhoilen sen turhaan juttelemiseen
sarkasmiin ja tyhmiin juttuihin
Toipuminen on hidasta sen tiedän
elämäkin kulkee samaa tahtia
mikään ei tunnu miltään
ja silti on jaksettava
taistelunhalu on valtava
mutta vihollinen on mahtavampi
toivottavasti saan vahvistusta
ettei loppuelämä ole täyttä tuskaa.