olipas taas vaikia saaha viljo päikkäreille...lopulta luovutin yrittämästä "normaalilla" tavalla saaha sitä nukkuun,ja pakkasin ukkelin autoon, mikään ei sammuta muksua unten maille niinku auton kyyti :D pyörähin sitten samalla tearangelin tykönä :) ja lähtiessä piti vielä käyvä moikkaan wintturia ja varsinki manua :D orihevosiahan ei sais lääppiä.... vaan lääpimpä kumminki :D se vaan on niiiiiiiiiiin ihana... *huokaa*
kävi jo hetken mielessä,että entäs jos ei enää ees yrittäs astuttaa wintturia,vaan alkais ostatteleen manun itelle :D noh,ruunatahhan se pitäs... ja maksaahan se...ja maksaahan se hevonenki...noh maksaahan se varsakin.... mikäs tässä elämässä ilimasta on? :D manussa vaan on sitä jotaki.... eriasia sitten juokseisko se "sillä jollakin" ratalla,saati millä menestyksellä... mutta .... se vaan on niin mieluisen olonen hevonen jotta... *toinen huokaus* <3 jos tosi viisas ois,niin lopettas wintturin astuttamisyritykset,eikä ees aattelis hommaavansa toista hevosta... mutta millon minä viisas oon ollu? ;D noh... elämä on ;D
eipä tässä kummempia.... voi kun pääsis kangaskauppaan... :)
palataan :)