Tiiätkö kun lehdet rapisee Väinön askelien alla ja kesäillan tuuli työntää pehmeästi selkää? Ei ole muita kuin sinä ja se koira, katulampun valossa. Itken taas kun pelkään että kadotan sen kosketuksen. Harva näkee sen kauneuden. Muilta se on piilossa. Kumpa vois jäädä elämään hetkeä. Tiedän sen.